Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lisää epäluottamusta Naton artikla 5:een. Ne jotka maksavat eniten, saavat ehkä tukea sodan syttyessä. Kuva: Timo Filpus
EU:n oma puolustus saa suomalaisilta vihreää valoa
Kolme neljästä suomalaisesta haluaa EU:lle Yhdysvalloista riippumattoman sotilaallisen puolustusrakenteen.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusSuomalaiset antavat vahvan tuen Euroopan oman puolustuksen kehittämiselle. Tavoite on tutkijan mukaan koko Euroopan yhteinen.
Tuoreessa MT-kyselyssä suomalaisilta kysyttiin näkemyksiä koskien Euroopan Unionin omaa Yhdysvalloista riippumatonta sotilaallista puolustusrakennetta.
Suomalaisista vahva enemmistö, 76 prosenttia on EU:n oman sotilaallisen puolustuksen kannalla. Väitettä vastustaa 15 prosenttia suomalaisista.
EU:n oman sotilaallisen puolustusrakenteen mahdollisuuksia selvitettiin Sauli Niinistön johdolla raportissa, joka julkaistiin toukokuussa.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin mukaan kaikkein helpointa olisi rakentaa oma sotilaallinen puolustusrakenne Naton olemassa olevien rakenteiden pohjalle.
”On paljon helpompaa korvata amerikkalaisia elementtejä järjestelmällisesti eurooppalaisilla elementeillä johtorakenteissa. Tämä on jo olemassa oleva projekti”, Forsberg huomauttaa.
Sukupuolten välillä eroa suhteutumisessa omaan sotilaalliseen puolustusjärjestelmään on vain vähän. 73 prosenttia naisista tukee eurooppalaista puolustusta ja miehistä vastaavasti 79 prosenttia.
”Raja sille, kuinka paljon rahaa puolustukseen voidaan käyttää ilman, että on sota päällä, alkaa tulla vastaan.”
Huomionarvoista on kuitenkin, että naisista yli viidennes ei osaa sanoa kantaansa asiaan. Miehistä kantaa ei osaa sanoa 10 prosenttia.
Forsbergin mukaan ilmiö on hyvin tyypillinen.
”Taustalla heijastelee se, että miehet seuraavat turvallisuuspolitiikkaa naisia enemmän. Miehet ovat myös rohkeampia kertomaan turvallisuuspoliittisia kantojaan, kun taas naiset on epävarmempia siitä, että ovatko he riittävän perillä asioista”, Forsberg analysoi.
Vahvin tuki EU:n omalle sotilaalliselle puolustukselle löytyy nuorten, alle 18‒vuotiaiden miesten joukosta. Eniten vastustusta väitteelle taas löytyy 51‒65—vuotiaiden miesten joukosta.
Puolueista SDP:n (83 prosenttia), vasemmistoliiton (82 prosenttia) ja RKP:n (80 prosenttia) kannattajat suhtautuvat ehdotukseen myönteisimmin.
Kovin vastustus Yhdysvalloista riippumattomalle puolustusliitolle löytyy kristillisdemokraattien kannattajien keskuudesta, sillä KD:n kannattajista lähes viidesosa vastustaa EU:n omaa sotilaallista puolustusrakennetta. Myös kokoomuksen (13 prosenttia vastustaa) ja perussuomalaisten (13 prosenttia vastustaa) riveistä löytyy jonkun verran ehdotukseen kielteisesti suhtautuvia.
”Kristillisdemokraateissa on vielä enemmän luottamusta siihen, että Suomella on Yhdysvaltojen kanssa enemmän yhteisiä intressejä”, Fosberg taustoittaa.
Perussuomalaisten osalta havainto EU:n oman puolustusliiton vastustuksesta perussuomalaisten sisällä on aiempien tutkimusten mukainen.
”Tutkimuksissa on näkynyt, että nimenomaan perussuomalaisten kannattajien joukossa Trumpin politiikka on nähty hyväksyttävämpänä, kuin muiden puolueiden kannattajien kohdalla”, Forsberg toteaa.
Yhdysvallat pystyisi halutessaan rampauttaa koko Naton toiminnan.
Ongelmallista Naton rakenteen sisällä toimimisesta Forsbergin mukaan tulee, jos Yhdysvallat haluaisi jostain syystä, että Naton rakenteita ei suunnattaisi Euroopan puolustuksen vahvistamiseen tai niiden käyttö kriisitilanteessa estettäisiin.
Yhdysvallat pystyisi halutessaan rampauttamaan koko Naton toiminnan.
Natosta täysin erillinen EU-keskinen suunnittelu- ja komentorakenne tulisi Forsbergin mukaan kysymykseen isossa kriisitilanteessa.
”Eurooppalaisten omia rakenteita trimmataan, mutta niiden kasvattamista ilman mitään erittäin isoa kriisiä ei ole nyt näköpiirissä. Se veisi hyvin monia vuosia,” Forsberg sanoo.
Tavoite EU:n omasta sotilaallisesta puolustusrakenteesta on Forsbergin mukaan Euroopan yhteinen.
”Myös kansalaismielipide on hyvin samankaltainen ympäri Eurooppaa. Tuen suuruus kansalaisten keskuudessa on noin kolmen neljäsosan luokkaa eri puolilla Eurooppaa”, Forsberg sanoo.
Forsbergin mukaan puolustuksen rahoituksen kanssa aletaan olla kipurajoilla. Kustannusten takia kahta päällekkäistä järjestelmää ei kannata alkaa luomaan.
”Raja sille, kuinka paljon rahaa puolustukseen voidaan käyttää ilman, että on sota päällä, alkaa tulla vastaan”, Forsberg toteaa.
MT–kyselyn toteutti Maaseudun tulevaisuuden tilauksesta Kantar Agril. Kyselyyn vastasi 1 003 Manner-Suomessa asuvaa täysi-ikäistä suomalaista. Vastaukset kerättiin 22.–27.5.2026. Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen täysi-ikäistä väestöä.
Koko kyselyn tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa ja osaotosten tulokset ovat suunta-antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
