Jutta Urpilaisen mukaan EU ei pyri kansainvälisillä kumppanuuksilla lisäämään poliittista vaikutusvaltaa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Urpilainen kertoo, miksi EU pärjää Afrikassa jyräävälle Kiinalle – varoittaa suomalaisia päättäjiä irtopistejahdista ulkopolitiikassa
Suomen EU-komissaarin mukaan unioni ei edes yritä Afrikassa kilpailla poliittisesta vaikutusvallasta Kiinan kanssa. EU haluaa päinvastoin olla Afrikan maille vaihtoehto, joka lisää niiden riippumattomuutta.Bryssel
Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen muistuttaa, että yhteistyötä Kiinan kanssa tarvitaan myös jatkossa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESKriitikoiden mielestä peli on jo pelattu.
Kiina on rakentanut uutta silkkitietään Afrikassa pelottavan tehokkaasti lähes kymmenen vuotta.
EU lähti Global Gateway -ohjelmansa kanssa liikkeelle liian myöhään ja hankkeet etenevät liian hitaasti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kärjistänyt tilannetta. Globaali geopoliittinen taistelu käy kuumana. Kiina on niskan päällä Afrikassa ja myös muualla, koska se ajattelee strategisemmin ja toimii sähäkämmin.
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaari Jutta Urpilainen torjuu kritiikin. Hänen mukaansa EU nähdään yhä parempana vaihtoehtona Afrikan maissa, koska Kiina on ajanut niitä velkaloukkuun ja samalla hankalaan poliittiseen riippuvuussuhteeseen.
”Me emme hae Afrikassa lisää vaikutusvaltaa eikä meidän intressissämme ole synnyttää uudenlaisia riippuvuussuhteita. Meidän tarkoituksemme on lujittaa Afrikan maiden strategista autonomiaa ja vahvistaa niiden paineensietokykyä”, Urpilainen linjaa MT:n haastattelussa Brysselissä.
Hänen mukaansa koronakriisi paljasti EU:lle, miten täysin riippuvainen koko Afrikka on rokotteiden ja ylipäätään lääkkeiden tuonnista.
”Siksi me ryhdyimme neljässä Afrikan maassa luomaan niille omaa rokote- ja lääketuotantoa”, Urpilainen muistuttaa.
Ukrainan sota puolestaan kärjisti Afrikan ruokaongelmaa ja osoitti maanosan karun riippuvuuden lannoitteiden, viljan ja ylipäätään elintarvikkeiden tuonnista.
”Me emme hae Afrikassa lisää vaikutusvaltaa eikä meidän intressissämme ole synnyttää uudenlaisia riippuvuussuhteita.”
JUTTA URPILAINEN”Kriisit ovat vahvistaneet Afrikan maiden halua olla entistä itsenäisempiä. EU on tässä suhteessa hyvä kumppani. Me haluamme auttaa näitä maita rakentamaan omaa tuotantokapasiteettiaan oli kyse sitten lääkkeistä, rokotteista tai ruuasta”, Urpilainen korostaa.
Euroopan unioni pyrkii Afrikassa myös edistämään vihreää siirtymää erityisesti energiantuotannossa, mutta arvostelijoiden mielestä se ei ole näissä hankkeissa uskottava eikä johdonmukainen.
Afrikan maita kehotetaan panostamaan uusiutuviin energiamuotoihin, vaikka elintason kasvattamisen kannalta oleellista olisi, että energian, myös fossiilisen, kulutus ylipäätään kasvaa.
Samaan aikaan kaasuahdinkoon joutuneet EU-maat rohkaisevat, joidenkin mielestä jopa piiskaavat afrikkalaisia tekemään kaikkensa, jotta maanosasta löydettäisiin lisää maakaasua tuotavaksi Eurooppaan.
Jutta Urpilainen korostaa, että EU rahoittaa kumppanuusmaissa vain uusiutuvan energian lisärakentamista. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESUrpilainen tunnistaa ristiriidan mutta kiistää, että kyse olisi EU:n epäjohdonmukaisuudesta.
”Koska EU haluaa olla hiilineutraali 2050 mennessä ja meillä on Green Deal, me emme EU:na rahoita eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla fossiilisia hankkeita”, hän tähdentää.
”Jos joku jäsenmaa tai yksityinen yritys haluaa tässä siirtymässä investoida Afrikassa tai muualla maakaasuun, me emme voi sitä estää. Voimme korkeintaan kyseenalaistaa, onko se vielä kannattavaa.”
Urpilaisen mukaan elokuussa voimaan astuneella ja hiljattain jatketulla Mustanmeren viljanvientisopimuksella on iso merkitys Afrikan maiden ruokakriisin kannalta. Mustanmeren käytävän rinnalla EU on ”Solidarity Lane” -ohjelmallaan pystynyt avaamaan myös muita vientireittejä.
”Laivoilla on sopimuksen voimaanastumisen jälkeen viety yli 10 miljoonaa tonnia ja näitä meidän reittejämme pitkin yli 15 miljoonaa tonnia viljaa”, Urpilainen luettelee.
”Kaikki ei tietenkään ole mennyt kehitysmaihin, mutta hinta on laskenut. Monissa Afrikan maissa ongelman ydin ei ole ollut saatavuus vaan hinta, hän lisää.
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari haluaa erikseen korostaa, miten tärkeä luottamusta lisäävä toimi YK:n ja Turkin kätilöimä sopimus on.
”Se oli erityisen tärkeää YK:lle, joka nousi ensimmäisen kerran merkittävään rooliin tämän sodan aikana”, Urpilainen alleviivaa.
Hänen mielestään oli myös oikein, että jo ennen sopimuksen uusimista EU selvensi omaa pakotelinjaansa niin, ettei se voi olla esteenä Venäjän lannoitteiden ja viljan viennille kolmansiin maihin.
”Monissa Afrikan maissa ongelman ydin ei ole ollut viljan saatavuus, vaan hinta.”
JUTTA URPILAINENEU:n komissiota on moitittu siitä, että tämä ”selvennys” oli myönnytys Moskovalle.
”Ei se sitä ollut. Me olemme komissiona tehneet koko ajan selväksi, että tässä ei oltaisi, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan”, Urpilainen kuittaa.
Hän kiittelee sitä, että Eurooppa on Ukrainan sodan aikana tehnyt poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa. Samaan hengenvetoon hän sanoo kantavansa huolta siitä, että sodan myötä maailma jakautuu kahtia niin, että länsi ja muu maailma ovat vastakkain.
Saksalaisen maailmantalouden tutkimuslaitoksen (IfW) tekemän selvityksen mukaan nimenomaan Kiina suosii niin Afrikassa kuin muuallakin taloudellisesti niitä maita, jotka tukevat sitä poliittisesti.
”En ole varma, toimiiko tällainen strategia. En esimerkiksi usko, että meidän kannattaa EU:na leikata rahoitusta sellaisilta mailta, jotka eivät Ukrainan sotaa koskevissa YK:n äänestyksissä ole olleet samaa mieltä meidän kanssamme”, Urpilainen sanoo.
”On parempi pitää yllä dialogia, kuin etäännyttää näitä maita meistä”, hän lisää.
Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa korostetaan nyt kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, että Euroopan ei pidä ajautua Kiinan kanssa samanlaiseen vaaralliseen riippuvuussuhteeseen kuin Venäjän kanssa.
Suomessa tätä on korostanut ponnekkaasti muiden muassa pääministeri Sanna Marin (sd.). Arvostelijoiden mielestä päättäjät haalivat näillä ulkopoliittisilla linjauksilla irtopisteitä sodan järkyttämiltä äänestäjiltä.
Jutta Urpilainen ei lähtisi liian innokkaasti polttamaan siltoja.
”On tärkeätä varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa esimerkiksi riittävästi omaa puolijohdetuotantoa”, hän painottaa.
”Silti ajattelen myös niin, että jatkossakin on paljon asioita, joissa me tarvitsemme Kiinaa ja monenkeskistä yhteistyötä. Yksi konkreettinen esimerkki on ilmastonmuutoksen torjuminen”, Urpilainen summaa.
Hänen mielestään Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja Kiinan johtaja Xi Jinpingin tapaaminen Balilla G20-maiden huippukokouksen yhteydessä oli ”myönteinen viesti” siitä, että jännitteistä huolimatta ymmärretään vuoropuhelun tarve.
- Osaston luetuimmat
