Sopu vientikäytävästä rauhoittaa viljamarkkinoita, mutta hintoja heiluttavaa epävarmuutta on yhä ilmassa

Ukrainan viljanviennin turvaava Mustanmeren vientikäytävä sai torstaina neljän kuukauden jatkon.

Viljalaivojen pitäisi siten päästä kulkemaan ilman häirintää kolmesta Ukrainan satamasta maaliskuun loppupuolelle saakka. YK ja Ukraina olisivat toivoneet vuoden pituista sopimusta, mutta Venäjä suostui neljään kuukauteen. Kevättalvella siis viimeistään neuvotellaan jälleen viljanviennistä.

Venäjä on vaatinut, että sopimuksen täytyy myös taata venäläisen viljan ja lannoitteiden pääsy maailmanmarkkinoille. YK on ilmoittanut olevansa sitoutunut poistamaan kaupanesteet venäläiseltä viljalta ja lannoitteilta, mutta yksityiskohtien hiominen on vielä kesken, kertoi brittiläinen AHDB.

Heinäkuun lopulla alkaneen Mustanmeren vientikäytävän kautta oli viime viikkoon mennessä kulkenut 517 alusta Ukrainasta. Niistä 16 prosenttia oli AHDB:n tietojen mukaan kuljettanut viljaa matalan ja keskitasoa alempien tuloluokkien maihin. 45 prosenttia viennistä oli mennyt korkean tulotason maihin. Venäjä on arvostellut, ettei Ukrainan vilja mene köyhiin maihin.

Viljamarkkinoilla sopimuksen jatkuminen on aiheuttanut laskupainetta hintoihin.

Euronext-viljapörssissa vehnän hinta oli alkuviikon lievässä laskussa, mutta perjantai-iltapäivästä joulukuun vehnänoteeraus oli kohonnut noin 330 euroon eli edellistä perjantaita aavistuksen ylemmäs.

Loka–marraskuun vaihteessa hinta nousi hetkeksi lähes 360 euroon, kun Venäjä irtaantui sopimuksesta muutamaksi päiväksi.

Rapsin helmikuun noteeraus laski torstaina alle 600 euron. Perjantaina iltapäivästä kauppaa käytiin yli 610 euron hinnalla. Marraskuun alussa hinta nousi hetkeksi yli 670 euron.

Jatkavatko hinnat sopimuksen myötä alamäkeä? AHDB:n mukaan on edelleen useita tekijöitä, jotka tukevat hintoja, vaikka vientikäytävä osaltaan varmistaa tarjontamääriä.

Sota Ukrainassa pitää edelleen suurta epävarmuutta ilmassa. Ja vientisopimuskaan ei ole voimassa kuin neljä kuukautta kerrallaan. Maailmalla viljan tarjontamäärät ovat yhä tiukat suhteessa kysyntään. Maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu heijastuu myös väistämättä viljan hintaan, AHDB arvioi.

Kun hinnat ovat nyt kevään huipuista tulleet selvästi alas, voi se lisätä ostomääriä esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Jos kysyntään tulisi piikki, lähtisi hintatasokin kohoamaan.

Heilunta hinnoissa jatkunee, mutta tällä hetkellä ei ole nähtävissä merkkejä paluusta kevään hintahuippuihin.

Öljykasvien hinnoille tärkeä suunnannäyttäjä on palmuöljy. AHDB:n analyysin mukaan palmuöljy määrittää alarajan muiden öljykasvien hinnoille.

Maailman palmuöljytuotannon ennustetaan kasvavan 3,6 prosenttia viime vuodesta. Lisäksi Malesian palmuöljyvarastot ovat suurimmillaan kolmeen vuoteen, kun tuotanto on kasvanut ja samalla vienti Kiinaan ja Intiaan pienentynyt.

Kysynnän Kiinassa odotetaan kuitenkin kasvavan, kun uudenvuoden juhlinta lähestyy. Lisäksi vuoden alussa monsuunikausi Kaakkois-Aasiassa vähentänee öljyn tuotantoa. Jos Kiina höllentää koronarajoituksiaan, se voisi kasvattaa kysyntää.

Maailman taloustilanteen heikkeneminen taas alentaisi öljykasvien kysyntää.

Kananmunien tuotanto vähenee loppuvuonna, ennustaa Kantar TNS Agri kananmunamarkkinakatsauksessaan.

Tammi–syyskuussa munientuotanto on vähentynyt vajaan prosentin, mutta vuoden viimeisille kolmelle kuukaudelle ennakoidaan tällä hetkellä jopa 5–8 prosentin tuotannon laskuvauhtia verrattuna viime vuoteen.

Vuoden kokonaistuotanto pakkaamoille tulisi tällöin olemaan hieman alle 76 miljoonaa kiloa eli 2,2 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna tuotannon ennakoidaan laskevan edelleen 3–4 prosentin vauhdilla.

Varsinkin virikemunien tuotanto on vähentynyt vauhdilla. Samaan aikaan lattia- ja luomumunia tuotettiin edellisvuotta enemmän. Lattialla munia tuotettiin syyskuussa jo 58 prosenttia kokonaistuotannosta ja virikehäkkien osuus oli pudonnut 31 prosenttiin.

Kananmunien kokonaiskulutus laski tammi–syyskuussa neljä prosenttia ja kuorimunien lähes kuusi prosenttia edellisvuoteen nähden.

Euromääräisesti kananmunien myynti on kuitenkin kasvanut viime vuodesta reippaasti. Kesä–syyskuussa kananmunia myytiin jopa neljänneksen enemmän euromääräisesti. Kananmunien kuluttajahinta on noussut tänä vuonna 37 prosenttia.

Nousevat hinnat ja valikoimien supistuminen kaupoissa on omalta osaltaan johtanut kulutuksen laskuun.

Vienti on vetänyt reippaasti edellisvuotta paremmin. Yhteensä vienti on kasvanut yli viidenneksellä ja kuorimunissa 13 prosenttia, Kantar kertoo.

Maitotuotteista voin ja maitojauheiden hinnat ovat Euroopassa laskeneet, mutta juustojen hinnat ovat nousseet, kun verrataan kuukauden takaisiin lukemiin.

EU:n tilastojen mukaan voin hinta marraskuun puolivälissä oli EU-maissa keskimäärin 6,72 euroa kilolta. Lokakuussa se oli 7,05 euroa. Vuosi sitten marraskuussa voi maksoi 5,23 euroa kilolta.

Rasvattoman maitojauheen keskihinta on nyt 3,16 euroa kilolta. Lokakuun puolivälissä se oli 3,60 euroa ja vuosi sitten 3,02 euroa.

Edamin keskimääräinen kilohinta on nyt 5,35 euroa. Lokakuussa se oli 5,31 ja vuosi sitten 3,65 euroa kilolta.

Maidon tuottajahinnat ovat jatkaneet Euroopassa nousua. Lokakuussa EU-maiden keskimääräinen tuottajahinta oli arvion mukaan 55,20 senttiä kilolta. Suomessa EU:n tilastossa lasketun arvion mukaan lokakuussa tuottajahinta oli keskimäärin 52,90 senttiä.

Irlannissa hinta on kohonnut 65 senttiin kilolta. Belgiassa lokakuussa maksettiin noin 63 senttiä ja Hollannissa reilut 62 senttiä kilolta. Hinnat ovat ennätyskorkeat.

Uudessa-Seelannissa järjestetyssä Global Dairy Trade -huutokaupassa maitojauheiden hinnat nousivat viime viikolla. Voi ja juusto halpenivat. Huutokaupan kokonaisindeksi kipusi plussalle, kun kolme edellistä kauppakertaa se on laskenut.