Syksyn lähestyessä monen kuluttajan kukkaronnyörit ruokakaupassa kiristyvät.
Se voi kasvattaa kiinnostusta huokeampiin virikehäkkimuniin, uumoilee somerolainen virikemunien tuottaja Jaakko Salo.
”Virikehäkkimuna on munista tehokkaimmin tuotettu ja edullisimmin jaettu.”
Virikehäkkimunat tulevat poistumaan kokonaan sekä Keskon että SOK:n kauppojen valikoimista lähivuosina.
Munia tuotetaan kasvavissa määrin kerroslattiakanaloissa. Kun tammi–kesäkuussa viriketuotanto putosi neljänneksen, lattiatuotanto kasvoi 4,3 miljoonalla kilolla.
Muille tuotantomuodoille annetaan hyllytilaa ja näkyvyyttä virikemunien kustannuksella, Salo aprikoi.
Olivat odotukset mitä tahansa, kananmunien kokonaiskulutus on Suomessa kyykännyt.
Pudotukseen vaikuttavat sekä munien hinnannousu että koronarajoituksen jälkeisen ajan kuluttajakäyttäytymisen muutos, arvioi Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.
Tammi–kesäkuussa kokonaiskulutus putosi viime vuodesta kolme prosenttia, kuorimunien viisi prosenttia.
Toisaalta edellisten vuosien kulutus on ollut huomattavan suurta, Hamina muistuttaa. Ihmiset ovat palanneet kotikeittiöistä ravintolaruuan äärelle.
Eniten on kärsinyt luomumunien myynti. ”Luomukanaloita on tällä hetkellä tyhjilläänkin. Katsotaan, mihin menekki kehittyy.”
Samoja viestejä on kuulunut muistakin Euroopan maista. Ranskassa on puhuttu luomumunien myynnissä jopa 30 prosentin romahduksesta.
Virikemunien myynti ei ole lähtenyt nousuun, mutta lasku on hieman hidastunut, valottaa Munaxin toimitusjohtaja Matti Nyfors. Trendi alaspäin on kuitenkin yhä selvä.
Nyforsista hinnannousun kauhistelu tuntuu ylimitoitetulta.
”Jos kananmunien hinta on ollut 2,50 euroa kilo ja on nyt 3,25 euroa kilo, ne munat vieläkään ole kauhean kallis elintarvike.”
Esimerkiksi lohen hinta on noussut vuoden alusta seitsemän euroa kilolta.
Virikemunien tuotannon laskun odotetaan jatkuvan. Kauppa ei ole vetämässä linjauksiaan takaisin, alan täytyy siihen valmistautua, Hamina toteaa.
Pahimmillaan muutokset Euroopassa ovat olleet rajuja. Norjassa virikekanaloissa parvia lopetettiin jopa kesken muninnan, sillä enää ei ollut ketään kelle myydä, Hamina mainitsee.
Salon virikekanalaan tuli uusi erä lintuja hiljattain. Nyt hänellä on aikaa miettiä seuraavaa askelta syksyyn 2023 saakka.
”Tällä hetkellä näkymä on se, että lattiamunassa kannattavuus ei ole oleellisesti parempi kuin virikepuolella.”
Muutosten vaatimissa lisäkustannuksissa ei ole Salon mukaan nähtävillä kaupalliselta puolelta vastaantuloa. ”Niin sanottu hyvinvointi maksaa lisää”, hän huomauttaa.
Virikehäkkien tekninen käyttöikäkin jäisi muutoksessa puolitiehen.
Tuottajahintoja nostettiin toukokuun alussa 30–35 prosenttia. Kulujen nousun kanssa korotus meni käsi kädessä, Salo toteaa.
Rehujen hinnat nousivat joulukuussa jyrkästi, mutta tuottajahinnat vasta kuukausien viiveellä. Salon onneksi hänen kanalansa sattui olemaan tuolloin tyhjä. ”Onhan siitä tullut aivan järjetön tappio joillekin tuottajille.”
Jos kulutus putoaa ja kustannukset säilyvät korkeina, tilanne on tuottajille äärimmäisen vaikea, Hamina pohtii.
Pakkaamoiden kanssa keskustellen ja markkinatilannetta seuraten tilojen on luotava strategia siitä, miten muutos olisi järkevää tehdä - vai onko sitä järkevää tehdä lainkaan.
”Kananmunasektori on murroksessa. Jokaisen tilan on mietittävä, ovatko tilan tuotantomuoto, sijainti ja koko sellaisia, että se kantaa jatkossa.”
Lue lisää:
Virikehäkkimunien tuotanto lähtenyt nopeaan laskuun, satoennusteita on korjattu alaspäin EU-alueella