Vihreällä siirtymällä voi nyt perustella puhtaimpien vesistöjen kuormittamisen, asiantuntijat moittivat lakiuudistusta viherpesuksi

Useat suomalaiset ympäristöjärjestöt ehdottavat yhteisessä kannanotossaan vesistökohtaisia kuormituskattoja.

Tällöin vesistöihin aiheutuvaa kuormitusta tarkasteltaisiin kokonaisuutena eikä yksi hanke eli käytännössä kaivos tai tehdas kerrallaan. Näin myös uusien hankkeiden ja vesistön hajakuormituksen yhteisvaikutus olisi hallittavissa.

Hankekohtaista tarkastelua kritisoi myös Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen.

”Usein yksittäisen hankkeen vaikutus on vähäinen, mutta kun suunnitteilla on Kemijoen varteen viisi kaivosta, niin yhteisvaikutus alkaa olla alajuoksulla jo merkittävä. Ohjausjärjestelmää on päivitettävä, jotta laitoksille saadaan sosiaalinen toimilupa”, Ollikainen sanoi vihreän siirtymän luontovaikutuksia tarkastelevassa tilaisuudessa 30.1. Helsingin Pörssitalolla.

Esitys on osa John Nurmisen säätiön, Baltic Sea Action Groupin, WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Pidä saaristo siistinä ry:n, Greenpeacen ja Natur och miljön julkaisemia pelisääntöjä vesistöille turvallisista vihreän siirtymän hankkeista.

Järjestöjen yhteinen kanta on vastaus viime vuoden lopulla toteutuneisiin lakimuutoksiin, joiden mukaan vihreän siirtymän teollisuushankkeet saavat poiketa vesienhoidon ympäristötavoitteista.

Lakimuutokset sallivat erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tilan heikentämisen.

”Kestävä talous vaatii vihreää siirtymää. Mutta hankkeet, joilla on haitallisia vesistövaikutuksia, eivät ole vihreää siirtymää vaan viherpesua”, John Nurmisen säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt sanoi tavoitteiden julkaisutilaisuudessa.

Järjestöt katsovat, että hankkeiden luvituksessa ei pidä poiketa vesistöjen hyvän tilan tavoitteesta, josta säädetään EU:n vesipuitedirektiivissä.

Hankkeiden vaikutusta vesiin pitää myös arvioida parhaan tieteellisen tiedon pohjalta ja tietopohjaa tulisi laajentaa.

Valtion ympäristövalvonnasta vastaavilla viranomaisilla pitäisi lisäksi säilyttää itsenäinen ja riippumaton asema. Tällä viitattiin erityisesti käynnissä olevaan aluehallintouudistukseen.

Tilaisuudessa puhunut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila mainitsi akkumateriaalit esimerkkinä vesiensuojelun ja vihreän siirtymän hankkeiden eturistiriitana.

Akkutehtaiden sulfaattipäästöille ei ole vesiympäristölle haitallisten aineiden luettelossa, eikä sille ole asetettu raja-arvoja. Knuuttilan mukaan tämä ei tarkoita, että sulfaatista ei ole haittaa vesistöille.

Järjestöjen teettämän kyselyn mukaan myös suomalaisten selvä enemmistö ajattelee, että vihreän siirtymän hankkeilla ei voida perustella merkittävää ympäristöhaittaa.

Kyselyn mukaan 68 prosenttia ei hyväksy vihreän siirtymän hankkeiden rakennuslupia, jos ne heikentävät lähivesistöjen tilaa.

Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että vihreän siirtymän hankkeille on etsittävä vaihtoehtoinen toteutustapa tai -paikka, jos ne aiheuttavat merkittävää haittaa ympäristölle.

Luvut perustuvat Yougovin tekemään kyselytutkimukseen, jota varten haastateltiin 1 034 ikäistä suomalaista.