
Puhtaan meren puolesta ry:n varapuheenjohtaja, Keskustan puoluevaltuutettu Outi Lankia herättelee kansalaisia siihen, että Haminaan ja Kokkolaan suunnitellut akkumateriaalitehtaat aikovat dumpata Itämereen vuosittain yhteensä 280 000 tonnia natriumsulfaattia. Haminan tehtaasta tulisi Suomen suurin sulfaatin päästölähde.
”Tekniikka ja markkinat sulfaatin käsittelemiseen ovat olemassa, mutta Itämeren kuormittaminen on arvatenkin halvinta”, Lankia paheksuu.
Puhtaan meren puolesta on valittanut Haminan, Kokkolan ja Harjavallan tehdashankkeiden ympäristöluvista. Sen sijaan Kotkan akkumateriaalitehtaan jätevesistä sulfaatit poistetaan tehokkaasti.
Lupien tiukentamiseksi yhdistys kerää nimiä kansalaisaloitteeseen Suomen vesistöt eivät ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja.
Haminan edustalle rakennettavalle Cngr Finland oy:n akkumateriaalitehtaalle on myönnetty lupa laskea rannikkovesiin jätevettä, joka sisältää sulfaattia 62 000 milligrammaa litrassa. Luontainen sulfaattipitoisuus Haminan edustan murtovedessä on noin 300 milligrammaa litrassa.
Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että Haminan tehtaan sulfaattikuorma on varsin suuri, jos sitä verrataan yksittäisten jokien mukanaan tuomaan kuormaan.
”Jos vuorokausikuorma sekoittuu tehokkaasti rannikkovedessä ja kulkeutuu avomerelle, niin sulfaatin pitoisuuden nousu purkualueella jää verraten pieneksi”, Ekholm tähdentää.
Syke on ehdottanut sisävesien sulfaattipäästöjen keskiarvorajaksi 39 milligrammaa litrassa, joskin hetkelliset piikit saisivat olla moninkertaisia. Ehdotuksia rannikkovesien sulfaattipäästörajoille ollaan vasta valmistelemassa.
Syken mukaan sulfaattia kulkeutuu Suomen vesistöihin vuosittain noin miljoona tonnia. Mikäli ympäristöluvitus ei tiukennu, yksittäisen akkutehtaan sulfaattipäästöt voivat ylittää reippaasti 100 000 tonnia. Määrä vastaa kymmenesosaa vesistöjen nykyisestä kokonaiskuormituksesta.
Viime vuosina akkukemikaaleja tuottavan kaivosyhtiö Terrafamen sulfaattipäästöt ovat vaihdelleet 11 000–14 500 tonnin välillä.
Toistaiseksi valtaosa vesistöihin päätyvistä rikkiyhdistepäästöistä on peräisin pelloilta ja metsistä sekä paperiteollisuudesta, jossa on tehty jo runsaasti toimia päästöjen hillitsemiseksi.