Akkuteollisuuden ongelmallinen sulfaatti ei Suomessa kelpaa ja kierrä lannoitteeksi – Ruotsissa asia hoidettu toisin

Tehtaiden ja kaivosten sulfaattipäästöjä ei ole järjestelmällisesti rajoitettu, vaikka rikkiyhdisteiden tiedetään rehevöittävän vesistöjä ja vahingoittavan niiden eliöstöä. Suomen ympäristökeskus Syke on esittänyt, että sulfaattipäästöille laadittaisiin raja-arvot, jollaiset on jo muun muassa Ruotsissa ja Kanadassa.

Ihan heti raja-arvoja ei ole luvassa. Ympäristöneuvos Juhani Gustafsson ympäristöministeriöstä kertoo että Suomi uusii vesiympäristölle haitallisten aineiden kansallisen asetuksensa, kunhan EU on ensin päivittänyt vastaavan direktiivinsä. Neuvottelut EU:ssa on tarkoitus käydä tänä vuonna.

Toistaiseksi valtioneuvoston asetus vesiympäristölle haitallisista aineista rajoittaa ainoastaan elohopean ja kadmiumin yhdisteiden päästöjä.

Ympäristöluvissa sulfaattipäästöjä säännöstellään vaihtelevasti sen mukaan, lasketaanko jätevesiä makeaan veteen vai mereen, joka sisältää luontaisesti enemmän sulfaattia.

Ympäristöasiantuntija Airi Kulmala MTK:sta ihmettelee Suomen löyhää lainsäädäntöä sulfaattipäästöjen suhteen. Ruotsissa tehtailta edellytetään jo sulfaattien talteenottoa. Ne kierrätetään lannoitekäyttöön.

”Kiertotalouden ja omavaraisuuden hengessä olisi järkevää ottaa sulfaatti jätevesistä talteen”, Kulmala pohtii.

Akkuihin tarvittavia katodimateriaaleja valmistetaan Suomessa Kokkolassa, jossa aiotaan lisätä tuotantoa. Lisäksi lupia ovat hakeneet ja saaneet Harjavallan, Haminan ja Kotkan tehtaat, joista yksikään ei ole vielä toiminnassa.

Harjavallassa sijaitsevan Battery Materials Finland oy:n (Basf) tehdas seisoo valmiina ja väki on lomautettu. Täyttääkseen ympäristölupansa vaatimukset, tehtaan on alettava kierrättää natriumsulfaattia, jota alunperin oli tarkoitus laskea Kokemäenjokeen ja kuskata väliaikaisesti muualle käsiteltäväksi.

Basf:n tehtaan toimitusjohtaja Tomi Oja ei kommentoi, milloin natriumsulfaatin kierrätys mahdollisesti alkaa ja tuotanto saadaan taas käyntiin.

Ojan mukaan Basf on pettynyt Suomen monimutkaiseen ja hitaaseen ympäristölupaprosessiin: ”Teollisuus tarvitsee selvästi vakaamman ja ennustettavamman liiketoimintaympäristön.”

Monia metallisulfaatteja, kuten nikkeli-, koboltti- ja ammoniumsulfaatteja kierrätetään jo Suomessakin. Niille löytyy ostajia ja EU vaatii kierrätystä.

Sen sijaan natriumsulfaattia on teollisuuden mukaan hankalaa ja hintavaa kierrättää, joten se kulkee prosessivesien mukana eriasteisesti puhdistettuna.

Raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru Suomen Malmijalostus Oy:stä kertoo, että natriumsulfaatin kierrätys vaatii uutta teknologiaa. Raaka-aineesta on maailmalla ylitarjontaa.

”Kehitteillä olevat kierrätysratkaisut pyrkivät muuntamaan natriumsulfaatin muiksi tuotteiksi, kuten lipeäksi ja rikkihapoksi, joilla on houkuttelevammat markkinat.”

Lannoitevalmistaja Yarasta vastataan MT:lle, ettei yhtiö käytä natriumsulfaattia lannoitteiden raaka-aineena nyt eikä tulevaisuudessa. Natriumille ei ole tarvetta, eikä sulfaattiosa käy rikin raaka-aineeksi. Tiettyihin lannoitteisiin yhtiö hankkii kaliumsulfaattia ja ammoniumsulfaattia.