Vesa Kiviniemi kuvattiin heinäkuussa Farmarissa, sillä hän on maatilan poikia Alavudelta. Kuva: Johannes Tervo
Pyhäntäläislähtöisen fyysikon keksintö voi mullistaa Alzheimerin taudin hoidon – ”Toive on, että aivojen huuhtelu olisi kuin hampaiden puhdistaminen”
Kullervo Hynynen on keksinyt, että elimistön tarkasti varjelema veri-aivoeste voidaan avata ultraäänen avulla ja ujuttaa aivoihin lääkkeitä.Tilaajalle
Professori Kullervo Hynynen johtaa Sunnybrook-tutkimuslaitosta Torontossa Kanadassa. Kuva: Frank GunnAlzheimerin taudin eli aivokudoksen muutokset keksi ensimmäisenä saksalainen neuropatologi Alois Alzheimer vuonna 1906. Silti sairauden juurisyytä ei tunneta vieläkään.
Nykykäsityksen mukaan aivoihin kertyy liikaa beeta-amyloidi-nimistä proteiinia, joka toimii tavallisesti elimistön puhdistajana etenkin unen aikana. Alzheimerin taudissa ”siivous” ei lopu, vaan amyloidia kasautuu hermosolujen sisälle plakeiksi.
Plakkia kertyy etenkin naisilla vaihdevuosien aikana ja jälkeen. Lyhytaikaisesti sitä voi kertyä myös päähän kohdistuvissa iskuissa.
Jos kertymät kestävät pitkään, muuntunut tau-proteiini alkaa tuhota hermosäikeitä, ja niistä syntyy vyyhtejä.
Nämä mikroskooppiset muutokset vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja niin, että muisti ja tiedonkäsittely kärsivät, eikä ihminen toimi enää normaalisti.
”Kun veri-aivoveriesteen keksintö oli tehty, lähdimme katsomaan Alzheimerin tautia.” Kullervo Hynynen
Parannuskeinoa ei ole, mutta läpimurron äärellä on suomalainen fyysikko Kullervo Hynynen, 69.
Lupaavimmalta näyttää hoito, jossa pyritään estämään plakin kertymistä ja edistämään sen poistumista sekä tau-proteiinin muodostumista huuhtelemalla aivoja lääkkeillä ja immunoterapian vasta-aineilla. Ne läpäisevät kuitenkin huonosti veri-aivoesteen eli aivoja ja keskushermostoa suojaavan tiiviin solukalvon.
Hynynen keksi, että este voidaan läpäistä ultraäänen avulla. Hän osoitti vuonna 1998, että ihmisen kallo voidaan läpäistä ultraäänillä erityisen kypärän avulla ja vuonna 2001, että ultraäänen ja mikrokuplien avulla saadaan avatuksi myös veri-aivoeste hetkellisesti ja niin, ettei siitä jää vaurioita.
”Kun veri-aivoveriesteen keksintö oli tehty, lähdimme katsomaan Alzheimerin tautia vuosina 2003–2004”, Hynynen kertoo MT:lle puhelimitse Torontosta. Hän on siellä yliopiston professori ja johtaa Sunnybrook-tutkimuslaitoksen laboratoriossa 50 hengen tutkimusryhmää, joka on maailman kärkeä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa.
Vuonna 2014 Hynynen oli ensimmäisenä avaamassa aivosyöpäpotilaan veri-aivoestettä ja aloitti vuonna 2017 kokeet Alzheimer-potilailla.
”Aivojen glymfaattisen viemäröinnin parantaminen eli aivojen huuhtelu hyödyttää, mutta olemme aivan alussa vielä.” Vesa Kiviniemi
Hynysen kehittämä aivopesuri huuhtelee aivoja samaan tapaan kuin elimistö itse unen aikana.
Korkeataajuisella Hifu-ultraäänilaitteella hoidetaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa etenkin vapinaa, mutta laitteita on kehitetty myös kasvainten nujertamiseen.
Matalataajuinen Lifu-laite saatiin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan 2023.
”Odotamme käyttölupaa syksyllä”, sanoo Oulun laitteesta vastaava professori Vesa Kiviniemi.
Tähtäimessä on nitistää Alzheimerin taudin lisäksi vaikeahoitoinen epilepsia, Parkinsonin tauti ja keuhkosyövän etäpesäkkeitä.
Dementoituneilla hiirillä aivojen huuhtelu on parantanut muistia, mutta ihmisellä käsiteltävä aivoalue saattaa jäädä liian pieneksi, Kiviniemi arvioi.
”Aivojen glymfaattisen viemäröinnin parantaminen eli aivojen huuhtelu hyödyttää, mutta olemme aivan alussa vielä. Itse asiassa plakkikin saattaa olla vain seuraus jostakin muutoksesta verisuonten seinämissä. Siksi terveelliset, verenkiertoa ylläpitävät elämäntavat kannattavat.”
”Mutta läpimurto ei varmasti ole kovin kaukana, koska antibodyt on jo hyväksytty.” Kullervo Hynynen
Maailmalla huuhtelulaitteita on kolmisenkymmentä ja niilläkin lupa vain tutkimuskäyttöön.
”Vielä ei ole voitu osoittaa, että laite parantaisi Alzheimerin”, Kullervo Hynynen sanoo.
”Mutta läpimurto ei varmasti ole kovin kaukana, koska antibodyt on jo hyväksytty. Uskon, että käyttölupa tulee muutaman kuukauden kuluttua.”
Hynysen ryhmä on kehittänyt, testannut ja patentoinut aivopesurit itse, minkä jälkeen ne on kaupallistettu.
”Antibodyt läpäisevät vain jossakin määrin veri-aivoestettä, ja paljon parempi tulos saadaan käyttämällä lääkettä ja laitetta yhdessä. Yhdysvaltalaiskokeessa aivot puhdistettiin plakeista kolmella potilaalla pieneltä alueelta”, Hynynen kertoo.
Alzheimer ei kuitenkaan kadonnut eli potilaat eivät parantuneet.
”Pitkäntähtäimen toive on, että huuhtelu olisi kuin hampaiden puhdistaminen.”
Läpimurtoa hoidossa voidaan odottaa ehkä kolmen vuoden päästä, Hynynen arvioi.
”Pitkäntähtäimen toive on, että huuhtelu olisi kuin hampaiden puhdistaminen.”
Jos aivot saadaan putsattua, elämmekö ikuisesti?
”Ei tässä ikuista elämää olla tekemässä, vaan terveempää”, Hynynen hymähtää.
Muistisairauksia on nyt paljon, koska elintavat ja sydänvikojen hoito ovat parantuneet.
”Muistisairauksia voi ehkäistä liikunnalla ja kaikella aivoja haastavalla toiminnalla, mikä pitää verenkierron vilkkaana.”
Itsensä Hynynen pitää kunnossa etenkin juoksemalla.
”Maalla oppi työntekoa, mutta samalla sen, että jos haluaa pieneltä paikkakunnalta pois, pitää opiskella.”
Hynynen on syntynyt ja kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä. Poikasena hän luki kirjoja ja teki raketti- ja räjäytyskokeita. Maaseudulla kasvaneet osaavat ratkaista ongelmia, hän ajattelee.
”Siellä oppi työntekoa, mutta samalla sen, että jos haluaa pieneltä paikkakunnalta pois, pitää opiskella.”
Hynynen opiskeli lääketieteellistä fysiikkaa Kuopion yliopistossa ja väitteli ultraäänestä kudosten käsittelyssä Aberdeenin yliopistossa 1982 ja oli osa-aikainen professori Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella vuoteen 2019. Se oli vuosikymmenet ulkomailla asuneen lukkarinrakkautta vanhaan opinahjoon ja Suomeen.
- Osaston luetuimmat
