Elintarviketeollisuus selvittää keinoja lisätä innovaatioita
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan taso halutaan hallitusohjelman mukaan nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Fazer valmistaa Lahdessa sijaitsevalla tehtaallaan xylitolia kauran kuoresta. Kuvassa xylitolin eri valmistusvaiheita. Arkistokuva. Kuva: Carolina HusuElintarviketeollisuus (ETL) laatii ensimmäisenä toimialana Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekarttaa.
ETL:n tiedotteessa kerrotaan, että tiekartan tarkoitus on tunnistaa keinot, joilla ala voi saavuttaa TKI-rahoituksessa kansallisesti asetettu neljän prosentin tavoite.
ETL:n mukaan tiekartan avulla selvitetään esimerkiksi toiminnallisia, säädöksellisiä tai osaamiseen liittyviä pullonkauloja, jotka jarruttavat tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattujen investointien kasvua.
Tiekarttatyössä ETL:n kumppanina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
"Elintarviketeollisuus haluaa toimia edelläkävijänä ja näyttää suuntaa, miten toimiala uudistuu ja miten ruoka-alan kilpailukykyä vahvistetaan uuden luomisen ja uuden teknologian hyödyntämisen kautta”, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä kertoo tiedotteessa.
Tiekartta on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa Suomen TKI-menoja tavoitellaan nostettavaksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Julkinen TKI-rahoitus on sidottu ohjelman mukaan yritysten investointien kasvattamiseen.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kommentoi ETL:n tiedotteessa, että yksityisen sektorin satsaukset ovat kansallisten t&k-menojen kasvattamistavoitteen kannalta olennaisia.
”On hienoa, että elintarvikeala aloittaa työn TKI-tiekartan laatimiseksi”, ministeri kommentoi.
Suomen elintarviketeollisuus investoi kokoonsa suhteutettuna Euroopan eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Elintarviketeollisuuden kesäkuussa tekemän selvityksen mukaan ala investoi Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosittain keskimäärin 60 miljoonaa euroa. Se on reilut kaksi prosenttia alan jalostusarvosta ja puoli prosenttia liikevaihdosta.
ETL:n mukaan alan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää suurempaa osuutta kansallisesta TKI-rahoituksesta.
Elintarviketeollisuuden johtajan Marleena Tanhuanpää kertoo, että tieto tiekartasta on otettu päättäjien keskuudessa vastaan ”myönteisellä hyrinällä”.
Hänen mukaansa tiekartassa selvitetään muun muassa sitä, mitkä tekijät kannustavat ja mitkä estävät kehitystoiminnan kasvattamisen. Näitä voivat olla esimerkiksi käytettävissä olevat rahoituskeinot tai byrokratia.
”Tiekartan kannalta on toki keskeistä selvittää myös esimerkiksi yritysten halua ja mahdollisuutta TKI-toimintaan”, Tanhuanpää kertoo MT:lle.
TKI-toiminnan näkökulmasta kiinnostavaa on myös alan yritysten yhteistyö oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa.
”Teollisuudelle on tietenkin aivan keskeinen asia, että alkutuotannosta saadaan laadukasta kotimaista raaka-ainetta.”
Tanhuanpään mukaan tiekartassa ei suoranaisesti selvitetä esimerkiksi alkutuotannon mahdollisuutta tuottaa raaka-ainetta uusien ruokainnovaatioden tarpeisiin.
”Teollisuudelle on tietenkin aivan keskeinen asia, että alkutuotannosta saadaan laadukasta kotimaista raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Tiekartta keskittyy kuitenkin enemmän TKI-prosesseihin.”
Eurooppalaisittain Suomen elintarviketeollisuus on TKI-toiminnassaan hyvässä iskussa. Marleena Tanhuanpään mukaan Suomen elintarviketeollisuus investoi kokoonsa suhteutettuna Euroopan eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tuoreita esimerkkejä alan kehitystyöstä ovat Fazerin kaurankuoresta tekemä xylitoli ja Valion valsa-suola, jonka avulla meijeriyhtiö voi vähentää tuotteidensa natriumpitoisuutta.
- Osaston luetuimmat
