Kadoksissa olleita henkilöitä löytyy säännöllisesti kuolleena maastosta. Löydön saattaa tehdä esimerkiksi koiranulkoiluttaja. Kuva: Miska Puumala
Monen kadonneen kohtalo jää pimeäksi vuosikausiksi − rikosylikomisario kertoo, miten tapaukset yleensä selviävät
Joskus katoamistapaukset ratkeavat, vaikka henkilö olisi ehtinyt olla kateissa pitkäänkin.Tilaajalle
Moni suomalainen on ollut kateissa vuosikausia. Katoamismysteerit saattavat silti selvitä, vaikka aikaa kuluu. Kuva: Jouni PorsangerMonen kadonneen kohtalo jää pimeäksi vuosikausiksi. Silti tapaukset saattavat selvitä, vaikka aikaa olisi ehtinyt jo kulua pitkäänkin.
Rikosylikomisario Olli Töyräs Keskusrikospoliisista (KRP) kertoo, että vuosien kuluessa katoamistapaukset jäävät usein muiden kiireisimpien tapausten jalkoihin. Kuitenkin silloin, jos poliisin tietoon tulee jotain uutta, tutkintaa jatketaan uudelleen. Kyse voi olla esimerkiksi todistajahavainnoista.
”Silloin ne kaikki tiedot arvioidaan tutkivassa poliisiyksikössä, ja pohditaan, onko aihetta johonkin”, Töyräs kertoo.
Töyräs korostaa, että mitään tapausta ei voida käytännössä tutkia aktiivisesti montaa vuotta putkeen, vaan aina välillä tapaus laitetaan odottamaan uusia tietoja.
Vuosien jälkeen asioita voidaan katsoa hieman eri näkökulmista kuin aiemmin, ja Töyräs nostaa esiin myös sen, että tilanteet ja ihmiset muuttuvat. Toisaalta myös ihmisten välisissä suhteissa voi tapahtua muutoksia, ja sitä kautta vanhakin tapaus voi alkaa kiinnostaa poliisia uudelleen.
”Josko silloin voisi saada todistajilta tai asiasta jotain tietäviltä erilaisia tietoja tai näkemyksiä kuin ehkä aikaisemmin on saatu”, Töyräs kertoo.
Joskus katoamistapaukset ratkeavat, vaikka henkilö olisi ehtinyt olla kateissa pitkäänkin. Rikosylikomisario Töyräs kertoo, että pitkään niin sanotusti pimeänä olleet tapaukset ratkeavat yleensä kahdesta syystä, joko vihjeiden tai kansalaishavaintojen perusteella.
”Marjastaja, lenkkeilijä, erämaassa samoilija tai merellä olija löytää ihmisen jäänteitä”, Töyräs kertoo esimerkin kansalaishavainnosta ja lisää, että tällöin kyse on käytännössä sattumasta.
Kadoksissa olleita henkilöitä löytyy säännöllisesti kuolleena maastosta. Löydön saattaa tehdä esimerkiksi koiranulkoiluttaja. Kuolemien taustalla voi olla onnettomuus, itsemurha, sairaskohtaus ja jopa henkirikos.
Töyräs rohkaisee kaikkia vanhoista, vielä selvittämättömistä katoamistapauksista jotain uutta tietäviä kertomaan vihjeensä poliisille.
”KRP omasta puolestaan ottaa kaikki mahdolliset yhteydenotot tai tiedot vastaan. Kaikki on meille tervetullutta.”
Vihjeet voi jättää KRP:n vihjepuhelimen tai vihjesähköpostin kautta. Vihjeet käsitellään luottamuksellisesti.
Myös silloin, jos vaikkapa metsälenkillä vastaan tulee esimerkiksi vaateriekaleita, joissa näkyy jälkiä ihmisestä, Töyräs rohkaisee olemaan yhteydessä poliisiin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi metsään kuolleen ihmisen ruumis hajoaa siellä melko nopeasti.
”Ainoastaan amerikkalaisissa elokuvissa löytyy vainajia, joilla on melkein vielä huulipunat huulissa ja luomivärit luomissa.”
Osaa katoamistapauksista tutkitaan paikallispoliisissa ja osaa Keskusrikospoliisissa. Se, kumman vastuulle tapaus menee, riippuu tilanteesta.
Töyräs kertoo, että KRP:n tutkinnassa ovat tyypillisesti tapaukset, joihin liittyy rikosepäily. Jako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan myös paikallispoliisissa voidaan tutkia tapauksia, joihin liittyy rikosepäily. Käytännössä päätös siitä, kumpi tutkintavastuun ottaa, tehdään tapauskohtaisesti.
Ratkaisun taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, millaiset resurssit paikallispoliisilla on, sekä se, miten paljon muita tutkittavia rikoksia laitoksella on. Huomioon otetaan myös esimerkiksi mahdolliset tapauksen kansainväliset kytkökset.
Joskus ihmiset katoavat jälkeäkään jättämättä. Kuva: Pekka Fali”Ainoastaan amerikkalaisissa elokuvissa löytyy vainajia, joilla on melkein vielä huulipunat huulissa ja luomivärit luomissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
