Puolustusvoimien telttoja raja-alueella marraskuun lopulla. Kuva: Mikko Nikkinen
Li Andersson: Itärajalle on saatava pidempiaikainen ratkaisu
Laillisuusvalvonnan puolueettomuuden kyseenalaistaminen on asiatonta, Andersson sanoo.
Suomi ei voi tietää, milloin Venäjän toimet rajalla loppuvat. Siksi tilanteeseen pitäisi löytää pidempiaikainen ratkaisu, Anderson sanoo. Kuva: Sanne KatainenVasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson penää hallitukselta pidemmän aikavälin suunnitelmaa itärajan turvaamiseen.
”Esimerkiksi Puolassa ja Valko-Venäjällä tilanne ei ole mennyt ohi hetkessä”, Andersson huomauttaa.
Valko-Venäjä alkoi ohjata siirtolaisia rajan yli Puolaan syksyllä 2021. Puola on yrittänyt estää tilannetta esimerkiksi raja-aidalla, mutta tilanne jatkuu siellä edelleen.
”Suomessakin olisi hyvä käydä pidemmän aikavälin skenaariokeskustelua. On selvää, että me emme pysty ylläpitämään kovin pitkään sellaista rajaregiimiä, missä mikään ei liiku."
Rajan sulkeminen on hänen mukaansa lyhytaikainen ratkaisu, eikä ole takeita siitä, että se ratkaisee varsinaista ongelmaa, eli Venäjän välineellistämää siirtolaisuutta.
"Tämä on osoitus Venäjän muuttuneesta suhtautumisesta Suomeen, ja suhtautuminen on muuttunut pysyvästi. Siksi olisi hyvä käydä myös pidemmän aikavälin keskustelua.”
Petteri Orpon (kok.) hallitus sulki torstaista alkaen koko Suomen itärajan, ja turvapaikan hakeminen keskitettiin lentokentille ja satamiin.
Päätös sai hyväksyntää myös oppositiosta, mutta Andersson kritisoi ratkaisua siitä, ettei kansainvälisten sopimusten velvoittama turvapaikan hakemisen mahdollisuus käytännössä toteudu.
”Minun lähestymistapani tähän asiaan on ollut se, että pidetään kiinni niistä juridisista periaatteista, jotka meitä koskevat”, Andersson perustelee.
”Ymmärrän että tämä juridiikka ei ole sellainen aihepiiri, joka liikuttaa jokaista ihmistä isosti, mutta Suomen kaltaisen valtion kannattaa pyrkiä yhteensovittamaan näitä näkökulmia”, itse kansainvälistä oikeutta opiskellut Andersson sanoo.
”Suomella on oikeus ja myös velvollisuus turvata omat rajansa, ei kahta sanaa siitä. Samalla täytyy muistaa, että koko sääntöperustainen järjestelmä on luotu Suomen kaltaisia pieniä valtioita varten.”
Anderssonin mukaan Venäjän hyödyntämä välineellinen siirtolaisuus on joka tapauksessa iso ja monimutkainen ongelma.
”Me emme tiedä kuinka pitkään tämä tilanne tulee kestämään. Esimerkiksi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, jossa myös on kyse välineellistetystä siirtolaisuudesta, on ihan merkittävä määrä rajanylityksiä koko ajan.”
Rajan sulkemiskeskustelu kävi pari viikkoa sitten kuumana, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei pitänyt sisäministeriössä valmisteltua esitystä kaikkien itärajan rajanylityspisteiden sulkemisesta perustuslain mukaisena.
Tulkinnan lisäksi osa hallituspuolueidenkin edustajista kritisoi myös itse apulaisoikeuskansleria. Syitä tulkintaan etsittiin perustuslain sijaan Puumalaisen taustasta.
Myöhemmin oikeuskansleri Tuomas Pöysti hyväksyi sisällöltään ilmeisesti vastaavan asetuksen. Päätöksen perusteluihin kuului myös salassa pidettävä muistio, joten sen perusteet eivät ole kokonaisuudessaan tiedossa.
Anderssonin mukaan henkilöön menevä arvostelu on asiatonta ja vaarallista, sillä se luo epäluottamusta virkamieskuntaan.
”Ei ole kenenkään edun mukaista Suomessa, että me aletaan täällä keskenään kyseenalaistamaan laillisuusvalvontaa, sen riippumattomuutta, tai sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää”, Andersson sanoo.
- Osaston luetuimmat
