Vesi nousee välillä lammista kuvassa taustalla näkyvän kasvihuoneen viereiselle pellolle. Kuva: Kimmo Haimi
Leirintäalueen lammet nostavat veden viljelijän pellolle ‒ hallinto-oikeus velvoitti kaupungin ratkaisemaan ongelman
Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Riihimäen kaupungin ympäristöjohtajan aiemman ratkaisun asiassa.Tilaajalle
Merja ja Jarmo Maaniitun pelloille tulvii välillä vettä, koska lähellä olevan leirintäalueen lampia on padottu. Kuva: Kimmo HaimiRiihimäkeläinen kasvihuoneviljelijä Jarmo Maaniittu on kärsinyt pitkään peltonsa liiallisesta vettymisestä keväisin ja syksyisin. Myös avomaanviljelyä harjoittavan Maaniitun mukaan tilanne on heikentynyt vuosi toisensa jälkeen.
”Vettyminen on alkanut lampien kaivuun jälkeen 2000-luvulta lähtien. Ongelma on vain tasaisesti pahentunut”, Maaniittu toteaa.
Kyseiset lammet sijaitsevat läheisellä leirintäalueella.
”Valumavesiä tulee kahdesta eri suunnasta Hatlamminsuolta ja Hausjärven kunnan puolelta. Valuma-alue on noin 50 hehtaarin laajuinen. Kaikki vedet kulkevat salaojaputkistoa pitkin ja purkukaivolta lampiin, joka on ainoa valuma-alueen purkupaikka”, Maaniittu tähdentää.
Maaniitun mukaan lampiin rakennetut patomaiset rakennelmat aiheuttavat tulvimista hänen pellollaan. Viljelijä on ollut asiasta toistuvasti yhteydessä leirintäalueyrittäjään ja Riihimäen kaupunkiin.
”Kun asia ei edennyt eikä ongelma ratkennut, vein tapauksen hallinto-oikeuteen vuonna 2020”, viljelijä sanoo.
”Kun asia ei edennyt niin vein tapauksen hallinto-oikeuteen vuonna 2020.”
Riihimäen kaupungin ympäristöjohtajan päätös vuodelta 2022 oli, että leirintäalueen toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, ettei Maaniittujen alueen kuivatusta palvelevaa ojaa tukita eikä veden juoksua ojassa estetä.
”Myös ojaa, lampia ja lampien välisiä putkituksia tulee kunnossapitää siten, ettei veden kulku vaikeudu esimerkiksi kiintoaineen kertymisen johdosta. Ojastoon ei myöskään saa laittaa veden virtausta haittaavia patoavia rakenteita. Tarkastuksella 25.5.2021 poistettua ojan puupatoa ei saa laittaa takaisin ojaan”, päätös kuului.
Vaasan hallinto-oikeus katsoo päätöksessään vuodelta 2024, että erityisesti kahden ylimmän lammen rakentaminen on aiheuttanut ja aiheuttaa vettymistä Maaniitun pellolle, vaikka vettymiseen voivat osaltaan vaikuttaa myös valuma-alueen muutokset.
Oikeus päätti, että Riihimäen ympäristöjohtajan ratkaisu vuodelta 2022 on valituksen johdosta siten kumottava ja asia on palautettava Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi, vesilain mukaisten tarpeellisten määräysten antamista varten.
”Määräysten antamiseksi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen on myös huolehdittava, että asiassa selvitetään tarpeellisessa laajuudessa ojan nykytilannetta, kuten virtaamia, putkien korkeuksia, putkikokoja sekä ylimmän ja toiseksi ylimmän altaan välisen maa-alueen olosuhteita, kuten kallionpinnan korkeutta”, hallinto-oikeuden päätöksessä linjataan.
Hämeen ely-keskus antoi lokakuussa 2025 lausunnon, jossa katsoo Riihimäen kaupungilta saatujen tietojen perusteella riittävästi selvitetyn, että hakijoiden vaatimus ylimmän lammen padotuksen tason alentamisesta ei ole perusteltu.
Ely-keskus katsoo, että padotuskorkeus johtuu luontaisesta korosta kalliossa eikä maanomistajan rakentamasta padosta.
”Jos syy olisi yksiselitteinen ja asia helposti ratkaistavissa, tästä olisi varmasti päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun jo aiemmin.”
Riihimäen kaupungin ympäristötarkastaja Riina Lehtisen mukaan pellon vettymishaitan syyn selvittäminen on haastavaa.
”Lampien rakentaminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ja ennen nykyisen leirintäalueyrittäjän aikaa, eikä meillä ole tarkkaa tietoa esimerkiksi ojan pohjan korkeudesta leirintäalueen kohdalla ennen lampien kaivuuta”, Lehtinen toteaa.
”On myös todennäköistä, että kyseiseen ojaan tulee nykyään enemmän vesiä kuin aikaisemmin, muun muassa Hausjärven puolelta metsäalueelta. Tällainen voi vaikuttaa koettuun vettymiseen. Jos syy olisi yksiselitteinen ja asia helposti ratkaistavissa, tästä olisi varmasti päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun jo aiemmin.”
Lehtisen mukaan asiaa selviteltiin ensin neuvottelemalla osapuolten, maanviljelijä ja leirintäalueyrittäjä, kanssa sekä muun muassa käymällä tarkastuksilla paikan päällä.
”Kun he eivät päässeet sopuun, maanviljelijä laittoi asian vireille ympäristönsuojeluviranomaisessa ratkaistavaksi tiettyine vaatimuksineen.”
Leirintäalueen yrittäjän ja viljelijöiden kiistaa on selvitelty Vaasan hallinto-oikeudessa. Kuva: Kimmo HaimiYmpäristötarkastaja kertoo, että Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen paikan päällä on käyty tekemässä maastomittauksia, pyydetty asiasta Hämeen ely-keskuksen lausunto sekä kuultu asianosaisia.
”Tällä hetkellä asia odottaa asianosaisten mahdollisia mielipiteitä Hämeen ely-keskuksen lausuntoon. Sen jälkeen asia ratkaistaan uudella päätöksellä, josta on tietenkin edelleen asianosaisilla mahdollisuus valittaa eteenpäin”, Lehtinen sanoo.
”Mahdollisten oikeusasteiden käsittelyjen jälkeen päätös tulee aikanaan lainvoimaiseksi ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen valvoo sen noudattamista. En valitettavasti voi ottaa kantaa tulevan päätöksen sisältöön, koska asian valmistelu on kesken.”
MT tavoitti leirintäalueen yrittäjän, joka ei kuitenkaan halunnut kommentoida asiaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
