Pakkolunastuksen osuessa kohdalle maanomistajan kannattaa kiinnittää huomiota näihin asioihin
Uudistettu lunastuslaki toi rahanarvoista hyötyä maanomistajalle.Tilaajalle
Maanomistajan on syytä olla hereillä oikeuksistaan, kun postilaatikkoon kolahtaa ilmoitus maiden pakkolunastuksesta. Kuva: Petteri Kivimäki1.8.2025 voimaan tullut uuden lunastuslain mukainen korvausperusteiden uudistus toi konkreettisia rahanarvoisia muutoksia maanomistajan asemaan.
Jatkossa korvaus määritetään markkina-arvoon. Lisäksi arvo on määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon, ja sen päälle määrätään 25 prosentin korotus kohteen- ja haitankorvaukselle.
MTK:n metsäasiantuntija Pauli Rintala huomauttaa, että maanomistajan täytyy itse osata huolehtia oikeuksistaan pakkolunastustilanteissa.
”Maanomistajan on huolehdittava, että kaikista menetyksistä tulee esitettyä korvausvaatimukset. Lunastustoimikunta ottaa automaattisesti huomioon vain tietyt etukäteen tiedossa olevat asiat”, Rintala tähdentää.
Iso haaste puustoisten alueiden lunastusten osalta on Rintalan mukaan se, ettei maanomistajalle yleensä kerrota kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.
”Tavallisesti maanomistajalle tarjotaan vain puukaupan tekemistä tai mahdollisuutta jättää puut itselle. Sen sijaan kannattavinta vaihtoehtoa ei ehkä tarjota lainkaan. Taloudellisesti kannattavin vaihtoehto puustoisten alueiden lunastuksissa on yleensä se, kun jättää puukaupan tekemättä ja vaatii puuston arvon maksettavan lunastuskorvauksena. Tällöin puuston kantohintaa korotetaan 25 prosenttia”, Rintala sanoo.
Mitä veroteknisiä asioita pakkolunastustilanteessa kannattaa ottaa huomioon?
”Mikäli lunastaja nostaisikin puuston arvoa ja korvausta 25 prosentilla, niin se ei yleensä vielä riitä. Lunastustoimikunnan määräämissä korvauksissa kokonaisveroaste on 6 prosenttia, kun se on puukaupassa 30 tai 34 prosenttia. Tämän vuoksi puukaupan tekeminen lunastettavalta alueelta aiheuttaa yleensä vähintään tuon veroedun suuruisen tappion.”
”Tavallisesti maanomistajalle tarjotaan vain puukaupan tekemistä tai mahdollisuutta jättää puut itselle. Sen sijaan kannattavinta vaihtoehtoa ei ehkä tarjota lainkaan.”
MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen kehottaa maanomistajia laatimaan korvausvaatimuksen aina korkeimman markkina-arvon mukaisesti.
”Valmistaudu vaatimaan markkina-arvoon perustuvaa korvausta sekä 25 prosentin suuruista lisäkorvausta. Metsän arvonmäärityksen osalta kannattaa laskea, mikä arviointimenetelmä tuottaa parhaan lopputuloksen.”
Oleellista on osata perustella vaatimuksensa laadukkaasti.
”Kiinnitä huomiota korvausrakenteisiin ja vaadi erittelyä kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista. Vaadi puusto kohteenkorvaukseksi. Arvioi, toteutuuko asunto- ja elinkeinotakuu tapauksessasi ja vetoa tähän, mikäli sinulle aiheutuu haittaa esimerkiksi metsäelinkeinon näkökulmasta”, Ikonen ohjeistaa.
”Valmistaudu vaatimaan markkina-arvoon perustuvaa korvausta sekä 25 prosentin suuruista lisäkorvausta.”
MTK:n maankäytön asiantuntijan mukaan maanomistajan kannattaa myös laskea, kannattaako puuston poistosta tehdä sopimus toimijan kanssa ennen lunastustoimitusta vai jättää puusto toimituksen arvioitavaksi.
Ikonen suosittelee käyttämään osaavaa asiamiestä.
”Varmista, että hän tietää lakimuutoksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.”
- Osaston luetuimmat
