Viranomaisten toiminta ei ole herättänyt Kari Koposessa luottamusta lunastuslain noudattamisen osalta. Kuva: Petteri Kivimäki
Kari Koposen maita pakkolunastettiin ja korvausta puitiin kokouksessa: "En ollut uskoa korviani"
Maanomistaja Kari Koponen päätyi tekemään lunastuskokouksen jälkeen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.TilaajalleLeppävirta
Kari Koposen maita Leppävirralla pakkolunastetaan Viitostien parantamisen sekä voimalinjan reunavyöhykkeen leventämisen takia. Kuva: Petteri KivimäkiMTK:n metsäasiantuntija Pauli Rintala painottaa, että uudistetun lunastuslain mukaisesti lunastuskorvausten kohteen ja haitan korvauksia on korotettava vähintään 25 prosentilla.
”Olen kuullut ja nähnyt vasta yhden toimijan ottaneen tuon uuden lainsäädännön vaatimuksen käyttöön. Sen sijaan maanteiden, junaratojen, sähkölinjojen, vesi- ja viemärijohtojen, erilaisten kaapeleiden sekä kaavojen ja suojelualueiden osalta lunastuslain säädöksiä ei ole otettu vapaaehtoisesti käyttöön lunastajien taholta”, Rintala sanoo.
”On kummallista ja valitettavaa, että eduskunnan selkeää tahtotilaa ja lainsäädännön vaatimuksia ei haluta noudattaa kuin sitä erikseen vaatimalla.”
MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhasen mukaan maanomistajat ovat kohdanneet asiassa ongelmia.
”Niitä tulee nyt aika paljon tietoon, kun Viitostien rakentaminen lähtee Humalajoen kohdalta Leppävirran suuntaan etenemään. On ollut useita yhteydenottoja, kun tunnen seudulta maanomistajia.”
Kauhasen mukaan useat maanomistajat ovat hämmentyneitä, kun lunastuslaki muuttui.
”Monelle on epäselvää, ovatko he oikeutettuja korotettuun korvaukseen. Jopa puukauppoja on peruuntunut asian takia.”
”Olen kuullut ja nähnyt vasta yhden toimijan ottaneen tuon uuden lainsäädännön vaatimuksen käyttöön.”
Eläkeläinen Kari Koponen osallistui elokuussa lunastuskokoukseen, jonka aiheena oli maa-alueidensa pakkolunastus Viitostien parannustöiden alta.
Helsingissä asuva ja Leppävirralla mökkeilevä Koponen omistaa noin 23 hehtaaria maata Leppävirran Kaijanpäässä.
”Omistan koivikkopläntin ja mäntypainotteista sekametsää. Pienimuotoista metsätaloutta olen harjoittanut ja Kemera-tukeakin saanut.”
Ensi vuodelle suunniteltu päätehakkuu jää tekemättä, kun Väylävirasto ilmoitti 3,5 hehtaarin laajuisen metsäalueen pakkolunastuksesta.
Koponen ei vastusta lunastusmenettelyä.
”Leppävirta-Kuopio-väli on ollut surkea moottoritien alkuun asti. On hyvä, että sitä kehitetään.”
Lunastuskokouksessa asiat eivät kuitenkaan sujuneet toivotusti.
”Väyläviraston edustaja sanoi, ettei maanomistajille makseta uudistetun lunastuslain edellyttämää korotettua 25 prosentin korvausosuutta, koska sille ei ole varattu budjetissa rahaa. En ollut uskoa korviani.”
”Väyläviraston edustaja sanoi, ettei maanomistajille makseta uudistetun lunastuslain edellyttämää korotettua 25 prosentin korvausosuutta, koska sille ei ole varattu budjetissa rahaa. En ollut uskoa korviani.”
Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen vahvistaa, että puustokorvauksista puhuttiin kyseisessä kokouksessa.
”Tästä on keskusteltu puustokorvausten osalta. Tämähän oli siinä kohtaa äärimmäisen uusi asia, kun lakia oli juuri uudistettu”, Liikanen sanoo.
”Siellä oli noin 200 ihmistä paikalla ja keskustelin päivän aikana kymmenien ihmisten kanssa. Tämä yksittäinen keskustelu ei soita minulla kelloja, enkä ole siinä edes vastuuhenkilö. Vastuullani on hankkeen toteuttaminen eikä lunastusasia.”
”Tästä on keskusteltu puustokorvausten osalta, tämähän oli siinä kohtaa äärimmäisen uusi asia kun lakia oli juuri uudistettu.”
Lakitoimisto Arvolexin arviointiasiantuntija Matti Äijälä oli paikalla lunastuskokouksessa Leppävirralla.
”Epäselvyyttä on voinut olla siinä, miten puusto korvataan siinä tapauksessa, jos se menee yhteismyyntiin. Tässä kohdassa Väyläviraston edustaja totesi, että tässä tapauksessa he maksavat markkinahinnan puustolle.”
Äijälä tulkitsee uudistunutta lakia niin, että korotettu korvausosuus olisi kuitenkin maksettava myös puuston osalta.
”Virallisessa kokouksessa ei sinänsä ole ollut epäselvyyttä asioista. Maanomistajalla on mahdollisuus tehdä korvausvaatimus, johon sitten lunastaja antaa oman vastineensa. Lunastustoimikunta eli toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä, tekevät lopulliset päätökset koskien lunastuskorvauksia.”
Äijälä kannustaa maanomistajia tekemään korvausvaatimuksia tilanteessa, jossa lunastuslaki on hiljattain uudistunut.
”On erittäin suositeltavaa tuoda omat perustelunsa asiassa esiin. Tässä myös tarjoamme maanomistajille apua. Meillä on maanomistajien korvausvaatimusasioissa vuosikymmenten kokemus.”
”On erittäin suositeltavaa tuoda omat perustelunsa asiassa esiin. Tässä myös tarjoamme maanomistajille apua.”
Maanomistaja Koponen oli asiassa yhteydessä myös Ely-keskukseen.
”Sieltä vastattiin, että uudesta laista tiedetään, muttei korotusta makseta. Ja että katsotaan nyt, miten tässä käy.”
Seuraavaksi hän teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
”Usean henkilön kysyessä Väyläviraston edustajalta 25 prosentin korotuksesta lunastushintaan verrattuna, ilmoitti tämä, etteivät he välitä uuden lain vaatimuksista. Ei kuulema ole rahaa. Virasto siis tietoisesti toimii vastoin lakia”, kantelussa lukee.
Syyskuussa Koponen havaitsi, että lunastuskokouksen pöytäkirjaan oli tehty kirjaus, että korvaukset on maksettava kaikkineen asianmukaisella 25 prosentin korvauksella.
Viitostien yhteysväli Leppävirta—Kuopio kuuluu valtakunnallisesti merkittävään pääväyläverkkoon ja tieosuuden parantaminen on Itä-Suomen liikennestrategian kärkihanke. Kuva: Petteri KivimäkiPöytäkirjan laatinut Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri Vesa Hallikainen kertoo, että maantiehankkeita koskevien korvausten perusteista on säädetty maantielaissa ja lunastuslaissa.
”Niiden mukaan maanomistajan kuuluu saada kaikista taloudellisista menetyksistään täysi korvaus. Lunastettavaa omaisuutta ja haittoja koskevat korvaukset on nyt määrättävä 25 prosentilla korotettuna. Lakimuutoksella on haluttu varmistaa, että omistajat saavat menetyksistään varmasti täyden korvauksen.”
Viitostien parannus
Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyi marraskuussa 2024 tiesuunnitelman VT5:n parantamiseksi Leppävirran kohdalla. Eduskunta on myöntänyt vuoden 2024 toisessa lisätalousarviossa hankkeelle rahoitusta.
Tavoitteena on mun muassa parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän ja henkilöliikenteen sujuvuutta.
Väylävirasto teki tammikuussa 2025 hankkeen toteuttamispäätöksen.
Tiehankkeen toteuttamiseksi lunastetaan hyväksytyssä tiesuunnitelmassa osoitetut alueet. Lunastettavia alueita koskeva haltuunottokokous pidettiin elokuussa 2025.
Haltuunoton jälkeen hanke etenee puuston poistolla. Rakentaminen alkanee 2026.
Viitostien yhteysväli Leppävirta—Kuopio kuuluu valtakunnallisesti merkittävään pääväyläverkkoon ja tieosuuden parantaminen on Itä-Suomen liikennestrategian kärkihanke.
Tiedot: Väylävirasto
Ely-keskuksen maanhankintavastaava Pirkko Laaksonen toteaa, että asiassa noudatetaan voimassa olevaa lakia.
”Lunastettavan omaisuuden haitan- ja kohteenkorvaukselle lunastustoimikunta määrittää normaalin käytännön mukaisesti korvauksen, ja lunastuslain muutoksen myötä myös korotetun osuuden.”
Väyläviraston kiinteistöasiantuntija Tomi Laajalehdon mukaan lunastustoimikunta tutkii ensin lunastuksen ja korvauksien edellytykset ja sen jälkeen selvittää tarvittavat markkina-arvot.
”Sitten lunastaja maksaa maanomistajille laissa tarkoitetut korvaukset.”
Kari Koponen kertoo olevansa huolissaan tyylistä, jolla virkamiestahot tulkitsevat lunastuslakia. Kuva: Petteri KivimäkiKoposelle tuli syyskuussa toinenkin yhteydenotto pakkolunastuksesta. Savon Voima Verkko Oy ilmoitti voimajohdon reunavyöhykkeen leventämisestä.
Alle jää Koposen omistamia metsiä kymmenen metrin levyinen kaistale voimalinjan molemmin puolin, noin 400 metrin mittaiselta alueelta.
”Erikoiseksi kuvion tekee, kun Savon Voimasta ilmoitettiin, ettei korotettua korvausosuutta makseta.”
Koposen mukaan puut kaatavasta metsäpalveluyrityksestä vain vastattiin, ettei asia edes kuulu heille.
”Ilmeisesti ollaan kaatamassa kaikki yli 10 metriä korkeat puut koko reunavyöhykkeeltä. Vaikka Savon Voiman papereissa selvästi lukee, että taaemmat puut voisivat olla 20 metriä korkeita.”
”Tästä on tulossa melkoiset kustannukset, jos näin toimitaan.”
Savon Voimasta vastattiin MT:lle, etteivät he kommentoi yksittäistä asiakasta koskevia asioita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
