Kaleva: Raak­ku­joen ruop­paus Suo­mus­sal­mel­la toi tun­tu­vat sakot – päällä mäjähti kymppitonnin lasku kuol­leis­ta jo­ki­hel­mi­sim­pu­kois­ta

Sanomalehti Kaleva uutisoi Kainuun käräjäoikeuden tuominneen Suomussalmen Varisjokea ruopanneen miehen 40 päiväsakkoon luonnonsuojelurikoksesta, siitä syystä, että oen ruoppaus tuhosi alueen raakkukantaa.

25 neliön laajuinen alue oli ruopattu uimapaikaksi miehen vapaa-ajan kiinteistön edustalla. Ruopattua paikkaa käytettiin myös vedenottoa varten. Ely-keskukseen ei ollut ilmoitettu ruoppaustöistä.

Oikeuden mukaan ruoppaustöiden yhteydessä kuoli noin 30 raakkua eli jokihelmisimpukkaa. Raakku on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka on suojelusta huolimatta taantunut voimakkaasti.

Ympäristöministeriön asetuksen mukaan yhden jokihelmisimpukan arvo on 589 euroa. Näin olleen tuhoutuneiden raakkujen arvo oli yhteensä 17 670 euroa. Käräjäoikeus päätyi kuitenkin kohtuullistamaan summaa, ja mies määrättiin maksamaan raakkujen tuhoutumisesta 10 000 euroa.

Miehen sakkotuomion suuruus on 1 640 euroa. Lisäksi hänen pitää maksaa valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1 670 euroa. Rikoshyödyn katsottiin syntyneen siitä, että mies oli jättänyt ilmoittamatta ruoppaustyöstä eikä ollut siten joutunut maksamaan asian käsittelymaksua.

Rikos tapahtui kesällä 2020. Se tuli ilmi, kun Metsähallituksen raakkuasiantuntija huomasi tapahtuneen ja ilmoitti siitä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Mies kertoo päätyneensä rannan ruoppaukseen ilman suurempaa suunnitelmaa. Hän oli kaivanut kiinteistölle noin sadan neliön kokoisen altaan sekä jokeen johtavan yhdysaltaan. Samalla hän oli saanut ajatuksen ruopata rantaa, jotta siinä olisi helpompi uida.

Mies väittää, ettei hänellä ollut käynyt mielessäkään, että ruoppaukseen olisi tarvinnut luvan. Lisäksi hän kertoo, ettei hänellä ollut mitään tietoa siitä, että Varisjoessa elää raakkuja.

Oikeus katsoi, että mies oli silti toiminut törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt rikokseen. Oikeuden mukaan miehen olisi pitänyt olettaa, että hänen toimensa vaikuttivat siinä määrin alueen vesistöön ja eläimistöön, että ilmoitusvelvollisuus ja luvantarve pitää selvittää. Ilmoituksen tekeminen olisi myös mahdollistanut viranomaisten suojelutoimenpiteet.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että kyseinen jokiosuus oli raakuille erinomainen elinympäristö ennen ruoppausta. Se oli myös raakkujen lisääntymisaluetta. Siten ruoppaus ei kohdistunut pelkästään muutamaan yksilöön vaan elinympäristön vaurioituminen iskee populaatioon laajemmallekin. Varsinkin nuorille yksilöille jokiuoman luonnontilaisuus on tärkeää.

Kaleva: Raak­ku­joen ruop­paus Suo­mus­sal­mel­la toi tun­tu­vat sakot – kuol­leis­ta jo­ki­hel­mi­sim­pu­kois­ta lisäksi 10 000 euron lasku