Maakotkien aiheuttamat porovahingot maksetaan sen mukaan, paljonko maakotkilla on alueella reviirejä. Kuva: Stefan Siivonen
Ilmoitetut petovahingot lisääntyneet poronhoitoalueella – yksi pedoista tappaa keväisin vasoja jättämättä todisteita
Suurpedon tappamasta porosta voidaan korvata enintään poron käypä arvo 1,5-kertaisena.
Kuva: Jaana KankaanpääPaliskuntain yhdistyksen mukaan petojen suihin päätyy vuosittain 25 000−35 000 poroa. Petojen tappamien eläinten jäänteistä löydetään vuosittain vain 20 prosenttia.
Tieliikenteessä puolestaan kuolee vuosittain noin 4 000 poroa ja muutama sata jää junan alle.
”Liikenteessä kuolleesta porosta koituva tappio on poronomistajalle suurempi kuin menetetyn poron korvausarvo. Erityisesti tuottavassa iässä menetettyjen siitosporojen korvaaminen uusilla on hidasta”, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo.
”Sudet tappavat poronhoitoalueella usein enemmän kuin kuluttavat.”
Poronhoitoalueella asustaa noin 250–300 karhua, joiden raportoitiin viime vuonna aiheuttaneen yli tuhat porovahinkoa.
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että karhujen tekoset jäävät usein pimentoon, koska ne tappavat pääasiassa keväisin pikkuvasoja, josta ei yleensä jää todisteita.
Susien määrä pohjoisessa vaihtelee vuodenajan mukaan. Viime metsästysvuonna poronhoitoalueella tapettiin susia ennätysmäärä, 48.
Vahingot keskittyivät itärajan tuntumaan, missä eleli syystalvella viisi niin kutsuttua rajalaumaa, kaksi Sallassa, kaksi Kuusamossa ja yksi Suomussalmella.
Kevättalvella susia on murto-osa syystalveen verrattuna. Niitä vaeltaa kesän ja syksyn mittaan Venäjältä, eteläisestä Suomesta ja Skandinaviasta. Kojolan mukaan vuonna 2021 sudet tappoivat noin 1 500 poroa, mikä on ennätysmäärä.
”Sudet tappavat poronhoitoalueella usein enemmän kuin kuluttavat”, Kojola sanoo.
Ahmoja elää poronhoitoalueella noin 160–180. Ne haalivat lihavarastoja, kun lumi- ja sääolot ovat sopivat useamman poron tappamiseen.
Ilveksiä poroalueella on vain noin 50–75 yksilöä. Ne eivät tapa kuin yhden poron kerrallaan ja senkin voi ahma varastaa.
Kojolan lukujen perusteella poronhoitoalueella elää yhteensä noin 600 maasuurpetoa. Poronomistajien ilmoittamien vahinkojen perusteella, karkeasti yleistäen, kukin petoyksilö tappaa vuodessa keskimäärin 50 poroa.
Maakotkien aiheuttamat porovahingot maksetaan sen mukaan, paljonko maakotkilla on alueella reviirejä. Viime vuonna kotkareviireistä maksettiin poronomistajille liki miljoona euroa.
”Tiheimmin suurpetoja esiintyy lähellä itärajaamme.”
Erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen riistakeskuksesta painottaa, että suurpetojen kanta-arviot ovat poronhoitoalueella epävarmempia kuin eteläisessä Suomessa. Suurpetoyhdyshenkilöitä on vähemmän ja tiestöä harvassa.
”Tiheimmin suurpetoja esiintyy lähellä itärajaamme.”
Norbergin mukaan etenkin susien määrää on vaikeaa arvioida: ”Viime talvi osoittaa, että niitä voi olla alkutalvesta useita kymmeniä.”
Norberg ei ota kantaa Paliskuntain yhdistyksen arvioon saaliiksi päätyvistä poromääristä muuta kuin toteamalla, että suuri osa niistä on tutkimuksiin perustuen karhujen keväällä pyytämiä vasoja.
Ruokavirastion mukaan suurpedon tappamasta tai vahingoittuneena lopetetusta porosta voidaan korvata enintään poron käypä arvo 1,5-kertaisena.
- Osaston luetuimmat
