Fingridin kartasta näkyy kuinka uusi linjaa kiertää läheisen kyläasutusta. Kuva: Johannes Tervo
Länsirannikon tuulivoima tarvitsee jättisiirtoyhteyden – yli 200 kilometriä voimalinjaa suunnitteilla
Lisääntyvän tuulivoimasähkön tarvitsemat leveät voimalinjat muuttavat maanomistajien ja asukkaiden arkea.Tilaajalle
Karijokelaisen Mika Luodetlahden ja hänen veljensä viljelemälle pellolle tulee nykyisen voimalinjan tilalle kaksi uutta. Työmäärä kasvukauden aikana lisääntyy. Kuva: Johannes TervoKantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa Kristiinankaupungista Nokialle uuden 400 kilovoltin kantaverkon pääsiirtolinjan. Se halkoo metsiä ja peltoja jopa yli 100 metrin levyisenä kaistana.
Lähes 200 kilometrin pituinen linja on yksi Suomen kymmenistä käynnissä olevista energiasiirtymälle suunniteltavista hankkeista.
Voimalinja parantaa länsirannikolle rajusti kasvaneen tuulivoimasähkön siirtoyhteyksiä eteläiseen Suomeen. Alueelle on rakentumassa noin 5 000 megawattia tuulivoimaa.
Linjan lopullisella toteutustavalla on merkittäviä vaikutuksia vaikutusalueen ihmisiin ja eliökuntaan. Fingridin mukaan maanomistajiin ollaan aina yhteydessä henkilökohtaisesti.
Perunaa viljelevä karijokelainen Mika Luodetlahti kertoo sähkölinjan merkitsevän muutoksia maatalousyhtymän pelto- ja metsäaloihin.
”Meillä on linjan alla kymmenen hehtaaria peltoa, josta suurin lohko on seitsemän ja puoli hehtaaria. Nykyinen linja puretaan ja kaksi uutta suurta linjaa tulee sen tilalle”, Luodetlahti sanoo.
Yksi tolpparivi lisää työmäärää ja -aikaa keväällä, kesällä ja syksyllä, koska ajoja ei voi vetää koko pellon mittaa. Kesän mittaan pellot ruiskutetaan kymmenen kertaa.
Linja halkoo etäämpänä Luodetlahden metsäsarkaa, mutta hänen onnekseen paalusto tulee poikki saran. Sinne tulee kolme linjaa noin 100 metrin leveyteen.
Rajamäenkylän tuleva tuulipuisto tuo Luodetlahdelle jonkin verran vuokratuloja, mutta menetyksen tunteelta ei voi välttyä. Metsässä linjan alla oli kasvuvaiheen kuusikkoa.
”Lunastuskorvaus voisi olla isompi, markkinahintaan perustuva, koska kyseessä on elinikäinen menetys”, hän sanoo.
Lunastuskorvaus määräytyy maan markkina-arvon perusteella. Lisäksi markkina-arvon päälle tulee kiinteä korvaus.
”Miksi maanomistajat joutuvat kärsimään eniten menettämällä omaisuuttaan? Olisi reilua saada jokavuotinen korvaus, kun joutuu luovuttamaan omaa omaisuuttaan yhteiskunnan käyttöön.”
”Suhtaudun suunnitelmiin silti positiivisesti. Silloin on paljon helpompi sopia asioista Fingridin kanssa linjan rakennusvaiheessa. Kunta saa lisäksi verotuloa tuulivoimaloista.”
Hankkeen voimajohto-osuus Åbackista Honkajoelle valmistunee 2028 ja osuus Honkajoelta Nokialle vuoden 2029 aikana. Siirtoyhteyden lisäksi hanke käsittää kolme uutta sähköasemaa.
Voimajohtoreitti sijoittuu seuraaville paikkakunnille: Kristiinankaupunki, Karijoki, Isojoki, Kankaanpää, Karvia, Parkano, Ikaalinen, Ylöjärvi, Hämeenkyrö ja Nokia.
Voimajohtoyhteys toteutuu yhteispylväin siten, että 110 kilovoltin voimajohto sijoittuu 400 kilovoltin voimajohdon väliorteen.
Kristiinankaupungin ja Nokian välinen voimajohtoyhteys turvaa kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen.
Kristiinankaupunki–Nokia-voimalinja
Hankkeen arvioitu pituus YVA-aineistossa on noin 180 kilometriä.
Johtoaukean leveydet eri osuuksilla vaihtelevat 40–100 metrin välillä.
Karkea kokonaisarvio johtoaukean pinta-alasta on noin 1 400 ha. Tämä on kokonaisaukea, josta osa voi olla peltoa, suota tai valmiiksi avointa maastoa.
Voimajohdot halkovat maalaismaisemaa Kristiinankaupungin Dagsmarkissa. Kuva: Johannes TervoKarvian ja Parkanon välillä uuteen maastokäytävään sijoittuva osuus on suunniteltu Alkkianvuoren ja Kuivasjärven pohjoispuolelta Iso Vakerinmäelle.
Fingridin mukaan reitti on perusteltu hankealueen asiakastarpeilla ja se tukee kantaverkon kehittämistä. Johtoreitin rakentamista edeltää ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
Parkanossa tuulivoimaa rakentavat yhtiöt tarvitsevat liityntälinjoja kantaverkkoon. Kyläaktiivi Hannele Kortesoja pitää niitä tarkasti silmällä asukkaiden näkökulmasta.
”Aikamoinen viidakko se on, kun kukin yhtiö suunnittelee yhtä aikaa. Pitäisi selvittää yhteisvaikutus, kun viisi–kuusi hanketta pyörii pöydillä”, Kortesoja sanoo ja toivoo hankkeille hyvää koordinointia.
Kortesojan mukaan luonnonsuojelulaki kyllä toteutuu, mutta asukkaat kokevat olevansa suunnittelussa vähäpätöisiä.
”Tilanne on hurja maanomistajille, jotka suunnittelevat saavansa metsästään tuloa. Metsäsektorilla taakanjako ei ole tasapuolinen tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen osalta. Tulevat muutokset lunastukseen ovat pieniä.”
Maakuntakaavojen sisältämiä ekologisia käytäviä ja suojelualueita haastetaan Kortesojan mukaan silti useissa hankkeissa toistuvasti.
”Yhteisvaikutukset kertyvät, mitä ei huomioida kuin kommenteissa. Toivottavasti ne näkyvät toteutuksessa lupavaiheessa.”
Maaseudun asukkaille uusi voimalinja voi merkitä unelman rikkoutumista.
”Nuoria perheitä muuttaa maaseudulle pitääkseen eläimiä ja harrastaakseen luontoa eri tavoin. On melkoinen pettymys, jos näillä arvoilla ei ole mitään arvoa päättäjien silmissä.”
Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman näet tästä.
Ohrikylä on voimalinjojen haarautumispaikka. Kuva: Johannes Tervo- Osaston luetuimmat
