

Tuulivoiman rakentaminen on lisännyt nopeasti tarvetta uusille sähkönsiirron voimajohdoille.
Ilmiö näkyy esimerkiksi halsualaisen Manu Purolan kotitilalla. Maisemaa halkoi pitkään johtokäytävä, jossa kulki kaksi rinnakkaista 400 kilovoltin voimalinjaa. Sillä pärjättiin 50 vuotta, kunnes kolmas valmistui viime vuonna tuulivoiman sähkönsiirron tarpeisiin.
Se ei välttämättä riitä.
”Optio on neljännelle, mikäli vielä suunnitteilla olevat tuulivoimalat rakennetaan”, Purola kertoo.
Haapajärvellä hän tietää paikan, jossa rinnakkaisia linjoja on jo viisi.
Purola on paikallisen Keski-Pohjanmaan metsätilanomistajat -yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Yhdistys ehdotti lausunnossaan viimeisimmän johdon YVA-kuulemiseen, että rinnakkaisten yhteyksien sijaan voimajohtoja tulisi rakentaa päällekkäin samoihin pylväisiin.
Teknisesti se on mahdollista. Korkeita ”Tannenbaum” -mallisia pylväitä käytetään yleisesti tiheästi asutuilla alueilla.
”Suomessa on ilmeisesti liikaa maata voimayhtiöiden höynäytettäväksi, kun linjoja voidaan lisätä leveyssuunnassa”, Purola arvostelee.

Kantaverkon käyttövarmuus rajoittaa 400 kilovoltin yhteispylväiden rakentamista, sanoo Fingridin maankäyttöpäällikkö Mika Penttilä. Verkon tulisi kestää minkä tahansa yksittäisen linjan rikkoontuminen.
”Jos useita voimajohtoja on samassa pylväässä, se tarkoittaa, että kaksi putoaisi pelistä pois samaan aikaan, jos pylväälle tapahtuu jotain.”
400 kilovoltin yhteispylväitä rakennetaan lähinnä siellä, missä on tilan puutteen vuoksi pakko, esimerkiksi asutuksen tai luontokohteiden takia.
Kyse on myös hinnasta. Järeät perustukset vaativien yhteispylväiden rakentaminen maksaa kymmeniä prosentteja enemmän kuin kahden erillisen johdon vetäminen.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
