Maaseudulle uusiutuvan energian kehitys ei ole pelkästään positiivinen asia, toteavat Niina Räisänen ja Vili Helminen. Sähkönsiirtoverkostoa rakennettaessa työkaluna on lunastusmenettely, joka on maanomistajalle armoton. Kuva: Elina Paavola
Sähkönsiirto nielee pakolla maata maaseudun elinkeinoilta – ”Kovalla kiireellä runnotaan hankkeita eteenpäin, etteivät maanomistajat ehtisi sanoa vastaan”
Osa maanomistajista hyötyy uusiutuvan energian kehityksestä taloudellisesti, mutta osalle se merkitsee menetyksiä sekä taloudellisesti että elinympäristön näkökulmasta.Tilaajalle
Helmisen tilan kehittäminen pysähtyy sähkönsiirtolinjan vuoksi. Linjojen suunnittelussa pitää huomioida maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset, sanoo Vili Helminen. Kuva: Elina PaavolaKeski-Pohjanmaalle Lestijärvelle nousee Suomen suurimpia tuulipuistoja, lähes 70 myllyä. Myös Sieviin ja Pihtiputaalle on rakentumassa tuulipuistoja.
”Se tietää sähkönsiirtolinjoja sinne tänne. Uusiutuvan energian buumi ei ole maaseudulla yksiselitteisesti hyvä asia”, summaa reisjärveläinen maanviljelijä Vili Helminen.
Helminen tuntee sähkönsiirtorakentamisen ongelmat, sillä tilan maille on nousemassa 110 kilovoltin linja. Kyseinen linja ei suoraan liity tuulipuistoihin, mutta Helminen on monien reisjärveläisten tapaan huolissaan niiden vaatimien siirtolinjojen vaikutuksista alueella. Sähkönsiirtolinjojen rakentaminen maan pakkolunastusmenettelyn kautta on sähköyhtiöille edullista.
”Sähkölinjojen mielivaltainen rakentaminen voi estää tuotannon kehittämiseen panostaneen tilan toiminnan. Linjojen suunnittelussa pitää huomioida maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Maaseutukunnille uusiutuva energia on mahdollisuus, mutta yksittäisille tiloille se voi olla uhka”, sanoo Helminen.
Helmisen tilaa koskevassa sähkölinjassa on kyse Elenian rakentamasta Valkeisjärven ja Reisjärven välisestä 13 kilometrin pituisesta 110 kilovoltin voimajohdosta. Sähkölinja suojakaistoineen nielee 46 metrin leveydeltä maata. Osittain vanhaa linjaa mukailevan voimalinjan alle tai vaikutuspiiriin jää myös elinvoimainen luontomatkailu- ja maatila, muita yrityksiä ja kesäasuntoja sekä kulttuurimaisema.
”Lähivuosina on tarkoitus tehdä sukupolvenvaihdos kolme henkilöä työllistävällä tilalla. Sisareni Niinan kanssa on suunniteltu tilan kehittämistä ja siihen on panostettu. Maatilan kehittäminen torpataan, kun sähkölinja estää rakennusoikeuden käytön maillamme. Tilakaupan velvoitteiden täyttäminen on mahdotonta”, Vili Helminen sanoo.
”Luontomatkailusta on kehitetty tilalle tärkeä tulonlähde. Reisjärvellä on tuettu yrittäjyyttä ja juuri luontomatkailun kehittämistä. Tuulipuistot ja sähkölinjat pilaavat nämä mahdollisuudet täysin. Hullulta se tuntuu, että näin viedään pohja pois kaikelta uusiutuvan energian huumassa”, Niina Räisänen jatkaa.
Linjan varoalue tulee 20 metrin etäisyydelle navetasta. Turvaetäisyydet estävät tilan kiinteistöön kuuluvan rakennusoikeuden käytön.
”Nykyinen 45 kilovoltin linja haittaa tekemistä. Kun viitisen vuotta sitten toinen sähkölinja laitettiin maahan, puhe oli, että samoin vaihtuu maakaapeliksi tämä toinenkin linja. Oli järkytys kuulla, että sen sijaan tähän nousee 110 kilovoltin linja”, Helminen sanoo.
”ProAgrialta saamamme linjauksen mukaan tämän kokoluokan linjaa ei tulisi vetää 100 metriä lähemmäs tuotantotiloista. Vielä isompi kysymys on tietenkin perheen turvallisuus, sähkölinjan alla en lastani halua kasvattaa”, hän jatkaa.
Helmisen tilan halkovan 45 kilovoltin linjan viereen nousee isompi linja, joka estää rakennusten laajentamisen ja tilan kehittämisen. ”Meille se on elinkeinon loppu”, sanovat Niina Räisänen ja Vili Helminen. Kuva: Elina PaavolaYli 40 maanomistajaa, asukasta ja yrittäjää on laatinut kunnalle ja sähköyhtiölle adressin, jossa ilmaisevat vastustuksensa hanketta kohtaan.
”Vastaavilla kulttuurimaisema-alueilla linjoja on muualla vedetty maakaapelina. Myös merikaapelin mahdollisuus pitäisi selvittää”, vaatii Helminen.
Sähkölinjalla on alueen asukkaille iso negatiivinen vaikutus elämänlaadun sekä tonttien ja rakennusten arvon laskuna, sanoo Räisänen.
”Tässä on mietinnässä, pitääkö laittaa koko elämä uusiksi. Maatilalla elämänsä työtä tehneelle ja siihen kasvaneelle päätös on raju.”
Vili Helminen kritisoi maaseudun energiahankkeita hätäisestä aikataulusta.
”Kovalla kiireellä runnotaan hankkeita eteenpäin, ettei maanomistajat ehtisi vastaan sanoa. Hankkeesta ei meille tiedotettu, kuulimme suunnitelmista kunnan kautta ja otimme itse yhteyttä sähköyhtiöön. Tässä taas maanviljelijä on se, joka kärsii”, Vili Helminen sanoo.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
