
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen akuuttikeskuksen palvelupäällikkö, ylilääkäri Terhi Savolainen toivoo kovasti promillerajaa tai estomekanismia, joka estäisi sähköpotkulaudalla ajelun humalassa.
Se vaikuttaisi vammojen määrään ja laatuun jo huomattavasti – ja nopeasti.
”Viime vuoden Ilosaarirockissa potkulautapotilailla oli keskimäärin promilleja kahden luokkaa. Huomio- ja toimintakyvyssä on jo aikamoisia puutteita siinä kohtaa, kun kaksi promillea on mittarissa. Ei mikään ihmekään, että sattuu ja tapahtuu.”
Ajatus kypäräpakosta tuntuu Savolaisesta kaukaiselta.
Perinteinen pyöräilykypärä suojaisi Savolaisen mukaan isolta osalta päävammoilta. Toisaalta sähköpotkulaudalla kaatuessa tonttiin osuu usein ensimmäisenä joko leuka tai suun- ja nenänseutu.
”Silloin se kypärä ei auta niin paljon. Jos itseään haluaa suojata kypärällä sähköpotkulaudalla liikkuessa, pitäisi olla niin sanottu full-face-kypärä, mitä alamäkipyöräilijät käyttävät. Niissä on leukasuoja.”
Ajatus kypäräpakosta tuntuu Savolaisesta kuitenkin kaukaiselta.
”Tuntuu, että sähköpotkulautaskeneen ei tunnuta saavan miltään kantilta minkäänlaista hillintää lainsäädännöllä.”

Sähköpotkulautailu hiljenee syksyä kohti. Jo ensi kesänä sähköpotkulaudalla ajaminen päihtyneenä voi olla rikos.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä valmistelee esitystä mikroliikkumista ohjaavasta lainsäädännöstä.
Poliisille halutaan oikeus puhalluttaa sähköpotkulaudalla ja pyörällä liikkuvia ilman rikosepäilyä. Promillerajaksi on tulossa 0,5, liikenne- ja viestintäministeri, nyt myös sisäministeri Lulu Ranne (ps.) vahvisti Helsingin Sanomille elokuussa.
Nykyäänkin humalassa lautailu on lainvastaista, jos se aiheuttaa vaaraa jollekulle.
Promillerajaksi on tulossa 0,5.
Työryhmä tarkastelee myös kuntien mahdollisuuksia ohjata sähköpotkulautailua. Nykyään kunnat ja lautafirmat tekevät vapaaehtoisuuteen perustuvia sopimuksia.
Esimerkiksi Helsinki sopi vuonna 2021, että firmat rajoittivat oman lautakantansa nopeutta.
Firmat voivat myös säädellä sitä, minne laudan voi pysäköidä. Kielletyllä alueella laskutus ei lopu.
”Haastehan on se, että markkinoille voi tulla joku toimija, joka ei sitoudu näihin sopimuksiin, kun markkinatilanteet kiristyvät”, sanoo mikroliikkumisen verkoston vetäjä, johtava asiantuntija Inkeri Parkkari liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Sähköpotkulautaonnettomuudet aiheuttavat vuosittain yhteensä noin 275 miljoonan euron onnettomuuskustannukset, arvioidaan liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä.
Se julkaistiin joulukuussa 2022. Uusia arvioita kustannuksista ei ole teetetty sen jälkeen.
Mukana ovat päivystyksessä ja osastolla hoidettujen onnettomuuden uhrien kustannukset. Vain osastolla hoidettujen kustannukset ovat 27,5 miljoonaa euroa.
Sähköpotkulautailijoille sattuu valtakunnallisesti vuositasolla arviolta 1 600 onnettomuutta.
275 miljoonaan on laskettu mukaan sekä yksilöllisen hyvinvoinnin menetykset että reaalitaloudelliset menetykset, kuten materiaalivahingot, sairaanhoidon ja kuntoutuksen kulut, pelastuslaitoksen, poliisin ja oikeuslaitoksen kulut ja tuotantopanoksen menetys.
Kuinka paljon 275 miljoonaa euroa on? Valtiovarainministeriön ehdotuksessa valtion ensi vuoden budjetiksi autoveron arvioidaan tuovan valtiolle 280 miljoonan euron tuotot. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoiksi puolestaan esitetään 244 miljoonaa euroa.
Selvityksessä arvioidaan, että sähköpotkulautailijoille sattuu valtakunnallisesti vuositasolla 1 600 onnettomuutta, jota hoidetaan päivystyksessä ja vuodeosastolla. Loukkaantuneista 47 prosenttia on arviossa päihtyneitä.
Pyöräliikenteen onnettomuusmäärä on arviolta 7 200 uhria vuodessa. Loukkaantuneista 30 prosenttia on päihtyneitä. Pyöräliikenteen onnettomuuskustannukset ovat arviolta 1,28 miljardia euroa vuodessa.
”Vuokralaudoille tehtiin kompromissi, jotta vakuutusmaksu ei olisi niin korkea.” Inkeri Parkkari
Yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat liikenne- ja viestintäministeriön automaatioyksikön johtaja Saara Reinimäen mukaan voineet vähentyä kesäkuun alusta voimaan tulleen liikennevakuutuslain uudistuksen myötä, joka kohdentaa sähköpotkulautaonnettomuuksista koituvia kustannuksia vakuutusyhtiöille.
Kaikki vuokrattavat sähköpotkulaudat sekä yksityiset laudat, jotka painavat yli 25 kiloa tai joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 kilometriä tunnissa, on vakuutettava.
Liikennevakuutus korvaa henkilövahingot ilman ylärajaa. Korvauksiin sisältyvät muun muassa sairaanhoitokulut, haittakorvaukset, hoitokulut ja ansionmenetys.
Vuokratuilla laudoilla tapahtuvat vahingot ovat kuitenkin poikkeus: niissä vahingon aiheuttaneelle sähköpotkulaudan kuljettajalle korvataan vain sairaanhoitokulut.
”Vuokralaudoille tehtiin kompromissi, jotta vakuutusmaksu ei olisi niin korkea. Tietenkin ymmärretään, että näitä vahinkoja tapahtuu, ja jotta se ei valuisi kuluttajahintoihin, tehtiin poikkeus kuljettajan suojaan”, kertoo Parkkari.
Vain vahingon aiheuttaneen vuokralaudan kuljettajan suoja on tavanomaista heikompi.
Jos lautailija törmää esimerkiksi jalankulkijaan, tämän henkilövahingot korvataan normaalin, laajan käytännön mukaisesti.
Suomessa on kuollut viisi ihmistä sähköpotkulautaonnettomuuksissa. Neljä on kuollut tänä vuonna.
Muiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrästä ei ole koottua tietoa. Kaikki onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Hyvinvointialueiden päivystysten tietoja ei ole koottu yhteen.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä arvioidaan, että sähköpotkulautailijoille sattuu valtakunnallisesti vuositasolla 1 600 onnettomuutta, joita hoidetaan päivystyksessä ja vuodeosastolla.
Helsingissä tammi-elokuussa päivystyskäynnin vaatineita sähköpotkulautaonnettomuuksia oli vuonna 2021 yhteensä 528 ja vuonna 2022 yhteensä 318. Toukokuun 2023 loppuun mennessä Helsingissä oli sattunut noin 60 sähköpotkulautaonnettomuutta, jotka vaativat käynnin päivystyksessä.
Helsingin kaupunki asetti 2021 vuokrattavien sähköpotkulautojen käytölle rajoituksia. Viikonloppuisin puolen yön ja kello 5 välillä sähköpotkulautojen vuokraus estettiin, ja arkiöinä nopeus laskettiin 15 kilometriin tunnissa. Rajoitukset laskivat vuokrasähköpotkulautojen huippunopeutta 20 kilometriin tunnissa.
Viime vuonna terveydenhuollossa käytettävään ICD-10-tautiluokitukseen lisättiin koodi, jolla sähköpotkulautojen tapaturmat voidaan erotella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tapaturmista.
Vuokrattavat sähköpotkulaudat ja osa yksityisistä sähköpotkulaudoista tuli pakollisen liikennevakuutuksen piiriin kesäkuussa. Liikennevakuutuskeskuksen tilastot vähän vuoden liikennevahingoista valmistuvat ensi vuoden syksyllä.
Lähteet: MTV, HUS, Liikennevakuutuskeskus, Traficom
Ensimmäiset sähköpotkulaudat otettiin laajemmin käyttöön vuonna 2017 Kaliforniassa.
Suomessa vuokraustoiminta alkoi keväällä 2019. Nyt vuokralaudat ovat levinneet pienemmillekin paikkakunnille.
Sähköpotkulautoja vuokraavalla Tierillä on nettisivujensa mukaan lautoja Suomessa 28 kaupungissa. Boltilla niitä on 14 kaupungissa, Voilla 4 kaupungissa.
Traficomin mukaan vuonna 2022 vuokrattavia sähköpotkulautoja oli jo 37:ssä Suomen kunnassa.
Vuokralaudoilla korvataan lyhyehköjä kävelymatkoja ja julkisen liikenteen matkoja, kun taas yksityisillä laudoilla korvataan useammin pidempiä matkoja. Automatkoja korvataan etenkin alueilla, joilla on huonot julkisen liikenteen yhteydet, Aalto-yliopiston tutkimus kertoo.
Automatkoja korvataan etenkin alueilla, joilla on huonot julkisen liikenteen yhteydet.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue eli Siun sote toimii 13 kunnan alueella. Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystys on Joensuussa.
Sähköpotkulautailija päätyy tyypillisesti päivystykseen, kun vauhti on ollut liian kova ja eturengas tökännyt esimerkiksi kiveyksen reunaan. Suorilta jaloilta kaadutaan silloin suoraan eteenpäin, kasvoilleen.
Kasvoille kaatumisesta seuraa Terhi Savolaisen mukaan helposti aivojen alueen vuotoja ja kaularankavammoja.
”Pään alueen vammoista aivoverenvuoto on pelätyin. Se vie joko hengen tai työkyvyn.”
Myös kevyemmät vammat, esimerkiksi kasvojen luiden ja hampaiden vammat, tuottavat kipua ja harmia pitkän aikaa.

Sähköpotkulaudalla kaatuneet päätyvät Joensuussa suurimmaksi osaksi ensihoidon kautta päivystykseen.
Kasvojen vammat ja luunmurtumat hoidetaan päivystyksessä, sillä röntgen ja muut akuuttien vammojen tukipalvelut on keskitetty keskussairaalaan.
Pienet nyrjähdykset ja venähdykset hoituvat yleensä kotihoidossa.
Entä kustannukset?
”Vammat pääsääntöisesti sattuvat nuorille ihmisille. Kun ajatellaan, mikä on tapaturmaisen kuoleman tai pysyvän vammautumisen ja työkyvyttömyyden hinta, se kasvaa huikeisiin summiin. Pari-kolmekymppisillä olisi ollut paljon työuraa jäljellä.”
”Pienemmätkään vammat, esimerkiksi hampaisiin kohdistuvat, eivät ole ilmaista hoitoa sen enempää potilaalle kuin yhteiskunnallekaan.”
”Pään alueen vammoista aivoverenvuoto on pelätyin. Se vie joko hengen tai työkyvyn.” Terhi Savolainen
Hoitoa vaativien sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä kulkee Savolaisen mukaan hyvin vahvasti käsi kädessä sähköpotkulautojen määrän kasvun kanssa.
Joensuussa sähköpotkulautavammojen määrä kasvaa viikonloppuöisin ja erityisesti niitä tulee päivystykseen tapahtumaviikonloppuina, kuten Ilosaarirockin aikaan.
Vuokrafirmat tuovat tapahtumaviikonlopuiksi lisää lautoja Joensuuhun.
”Aloin itse seurata sähköpotkulautaonnettomuuksia Ilosaarirock-viikonloppuna reilu vuosi sitten. Tuntui, että yöaikana en paljon muuta hoitanutkaan kuin erilaisia potkulautavammoja. Kyllä se tietyissä vuoroissa näkyy ihan selvästi yleisenä tulosyynä”, kertoo Savolainen.
Päivystykseen tulevat Ilosaarirockin aikaan vain vakavimmat tapaukset, sillä ensihoito paikkaa pienemmät naarmut festivaalialueella.

Joensuussa suurin osa päivystyshoitoa vaativista sähköpotkulautavammoista johtuu kaatumisista. Törmäyksiä on Savolaisen mukaan ollut vain yksittäisiä tapauksia.
”Iltojen pimentyessä on ollut myös tapauksia, joissa pyöräilijä törmää maassa makaavaan sähköpotkulautaan.”
Elokuussa somessa kiersi video, jossa sähköpotkulautailija ajoi sadan kilometrin tuntinopeudella Espoossa ilman mitään suojavarusteita.
Satasta ajaminen on vammoja hoitavan akuuttilääkärin näkökulmasta aivan päätöntä. Jo 25 kilometrin tuntivauhti on vaihtelevassa ympäristössä hankala.
Jo 25 kilometrin tuntivauhti on vaihtelevassa ympäristössä hankala.
Onko liikennekäyttäytyminen muuttunut viime vuosina?
”Ihmiset ovat tottuneet ajamaan sähköpotkulaudoilla, ja myös muut tienkäyttäjät ovat tottuneet lautoihin”, sanoo Inkeri Parkkari.
”Kyllähän sääntöjen vastaista ajamista on tosi paljon. Turvallisuustilanne olisi paljon parempi, jos kaikki noudattaisivat liikennesääntöjä.”