

Eduskunnan velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) ennakoi, että velkajarru hallitsee lähestyvien eduskuntavaalien poliittista keskustelua.
”Työryhmältä tulee viimeistään tammikuussa julki lopullinen ensi hallituskauden julkisen talouden sopeuttamistavoite. Eli tarkka luku siitä sopeutusmäärästä, joka seuraavan hallituksen pitää hallitusohjelmaansa viedä”, varsinaissuomalainen toisen kauden kansanedustaja kertoo.
Alustava helmikuussa sovittu sopeutustavoite on 8–11 miljardia euroa. Velkajarrun noudattamiseen ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
”Velkajarrusta on puhuttu paljon muttei ehkä niinkään siitä, että tämä on poikkeuksellinen toimintakyvyn osoitus yhtä lukuun ottamatta kaikilta eduskuntapuolueilta.”
Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä jatkaa työtään myös ensi hallituskaudella.
”Työryhmältä tulee viimeistään tammikuussa lopullinen ensi hallituskauden julkisen talouden sopeuttamistavoite.”
Valkosen mukaan Suomen julkinen talous on nyt niin vakavassa jamassa, että voimakasta uudistamista on tehtävä ainakin kymmenen vuoden ajan. Kokoomuksen tavoite on, että julkinen sektori on Suomessa tulevaisuudessa huomattavasti suppeampi kuin nyt.
”Suomessa on maailman korkeimmat julkiset menot ja lisäksi maailman korkeimpiin lukeutuva veroaste.”

Vaikka valtaosa eduskuntapuolueista on sitoutunut velkajarrun tavoitteeseen, keinosta vallitsee raikuva erimielisyys.
”Tulemme kokoomuksena esittämään oma vaihtoehtomme täysin menoleikkauksiin painottuen”, Valkonen kertoo.
Kokoomus ei siis lähtisi korottamaan kokonaisveroastetta lainkaan.
”Toki joitain uudelleenpainotuksia verolajien kesken voisi tehdä, mutta meillä on nollaveropaino.”
”Suomessa on maailman korkeimmat julkiset menot ja lisäksi maailman korkeimpiin lukeutuva veroaste.”
Onko poliittista realismia, että näin valtavia sopeutuksia tehdään korottamatta veroastetta?
”En kiistä, ettei 8−11 miljardin sopeutus ole haasteellinen tehdä ilman veronkorotuksia. Mutta tämä on kokoomuksen ratkaisu, jonka tuomme pöytään vaihtoehtona SDP:n edustamalle raskaalle verottamiselle.”
Seuraavaksi Valkonen sivaltaa keskustaa.
”Vähän yllättyneenä huomasin, että keskustakin olisi valmis hoitamaan sopeutuksista peräti kolmanneksen veronkorotuksilla. Sehän olisi kolmen miljardin euron edestä lisää verotaakkaa.”
Sopeutuskeskustelun ääripää suhteessa kokoomukseen on vasemmistoliitto, joka nostaisi vain veroja, muttei toteuttaisi lainkaan leikkauksia.

Kokoomuksen Valkosen mukaan velkajarrussa pysyminen on tärkeää koko Suomelle.
”On ilmiselvää, että tulevat leikkaukset näkyvät ympäri Suomen. Mutta sitäkin tärkeämpää olisi, ettei urakkaa hoidettaisi ollenkaan veronkiristyksillä, vaan yritysten toimintaedellytykset turvataan maan eri osissa.”
Kansanedustajan mielestä myös julkisten palveluiden järjestämistä sekä julkisen sektorin työtä täytyy ajatella uusiksi.
”Esimerkiksi tekoäly karsii pois monia nykyisiä työtehtäviä ja ihmiset pystyvät jatkossa keskittymään paremmin niihin asioihin, joissa ovat tehokkaimmillaan.”
”Joissakin Euroopan maissa erityistalousalueita on kokeiltu.”
Petteri Orpon (kok.) hallitus ei päässyt puusta pitkälle Itä-Suomen erityistalousaluekokeilussa. Asia jää seuraavan hallituksen pöydälle.
Valkosen mukaan kokoomus kuitenkin suhtautuu asiaan avoimesti.
”Ihan hyvä on kokeilla erilaisia vaihtoehtoja vauhdittaa taloutta ja työllisyyttä. Ei kokoomus asiaa vastusta, kunhan toteuttamistapa on järkevä. Joissakin Euroopan maissa erityistalousalueita on kokeiltu.”
Orpon hallitus on suhtautunut etätöihin varauksellisesti. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on esimerkiksi käskyttänyt valtion virastoja kiristämään etätyökäytänteitä.
”Lähtökohtaisesti etätöihin pitää suhtautua avoimuudella. Mutta se on esimiehen ja työntekijän välinen asia”, Valkonen vastaa.
Mutta eikö Orpon hallitus ole juuri itse poliittisesti ohjannut etätöiden vähentämiseen valtion työpaikoissa?
”Kokoomus suhtautuu teknologian hyödyntämiseen positiivisesti.”