

Hallituksen työmarkkinauudistukset ovat ajaneet perussuomalaisten ay-siiven ahtaalle.
Duunarit ovat puolueessa altavastaajana, kertoo eläkkeellä oleva Teollisuusliiton jäsen, Vesilahden Perussuomalaisten puheenjohtaja, Peruspuurtajien perustaja ja puheenjohtaja Ari Perämaa.
”Yrittäjät ovat aika äänekkäitä. Me ammattiliittoihin työnsä puolestakin kuuluvat olemme vähän hiljaisempaa porukkaa. Yrittäjien näkyvyys on huomattavasti suurempaa”, hän sanoo.
Peruspuurtajat on puolueen alainen järjestö, jolla on noin 50 jäsentä. Lähes kaikki ovat työpaikkansa luottamushenkilöitä.
Työelämän heikennykset vaikuttavat Perämaan mukaan nyt kaikkiin, joilla ei ole vakituista, hyvin palkattua työtä.
Onko perussuomalaisten uskottavuus duunarien silmissä mennyt, kun hallitus on laittanut ay-liikkeen polvilleen?
Perämaan mukaan perussuomalaiset on onnistunut saamaan pieniä lievennyksiä kokoomuksen ajamiin työmarkkinauudistuksiin, esimerkiksi sairasloman karenssipäivän perumisen. Uudistuksiin suostumalla perussuomalaiset sai omia, maahanmuuttoon liittyviä tavoitteitaan läpi.
Työelämän heikennykset vaikuttavat Perämaan mukaan nyt kaikkiin, joilla ei ole vakituista, hyvin palkattua työtä.
”Matalapalkka-aloilla työskentelevillä, pätkätyöläisillä ja muilla epävarmemmissa työpaikoissa on suuri pelko ja epävarmuus siitä, mitä tulevaisuus tuo.”
”Onko parempi, että otetaan Ranskan malli ja lähdetään keltaisissa liiveissä polttelemaan autoja kaduille?
Peruspuurtajat eivät kannata vuorotteluvapaan romuttamista, työttömyysturvan suojaosan poistoa tai lakko-oikeuden rajaamista.
”Onko parempi, että otetaan Ranskan malli ja lähdetään keltaisissa liiveissä polttelemaan autoja kaduille? Lakko-oikeus on ainoa keino, jolla voidaan jotain asiaa vastustaa, kun neuvottelut on käyty. Kyllä se on pakko olla”, sanoo Perämaa.
Hän huomauttaa olleensa 35 vuoden työuransa aikana lakossa yhteensä puoli päivää.
Perämaa ei ymmärrä eräiden puoluetovereidensa käsityksiä ay-liikkeestä. Äärimmillään osa perussuomalaista pitää ay-liikettä kommunisteina, jotka tuhoavat yrittämisen.
”Ay-liikehän on oikeasti työläisten jäsenyhdistys, joka ajaa työntekijän asiaa.”

Perussuomalaiset on syksyllä ottanut pesäeroa kokoomukseen tietyissä työmarkkinakysymyksissä. Esimerkiksi alisuoriutuminen irtisanomisperusteena ja määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen eivät ole maistunut puolueelle. Erimielisyyttä on ollut myös ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeudesta.
Ammattiyhdistysliikkeen ja perussuomalaisten johdon näkemyserot ovat kuitenkin Perämaan mukaan edelleen syviä.
Skisman taustalla on Perämaan mielestä perussuomalaisten vääntö SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa. Ay-liikkeellä on pitkät siteet vasemmistopuolueisiin.
”Ammattiliitot ovat demari- ja vasemmistovetoisia, muille ei ole ollut tilaa”, hän kertoo ammattiliittojen vaaleista. ”Perussuomalaisuutta on jopa hävetty.”
”Perussuomalaisuutta on jopa hävetty.”
Keskisuurena puolueena perussuomalaiset ei pärjää pelkillä yrittäjien äänillä eikä myöskään pelkillä duunariäänillä, huomauttaa Perämaa.
”Eihän tämä ole aina ollut tällaista. Soinin ja Halla-ahon aikaan puolueella oli myönteisempi suhtautuminen ammattiliittoihin tai työväkeen yleensäkin. Nyt Purran aikana on tullut vähän enemmän yrittäjävetoista suhtautumista.”
Puolueen johtopaikoilla ei ole Perämaan mukaan nyt yhtään ay-taustaista henkilöä, joka toisi puolueen tietoisuuteen laajempaa kentän näkökulmaa ja saattaisi näin madaltaa kuilua.

”Yleispuolueena pitäisi koittaa miellyttää kaikkia. Myönteisellä suhtautumisella työntekijöihin ja työttömiin saa ääniä helpommin kuin negatiivisella suhtautumisella.”
Esimerkiksi Tampereen seudun vapaaehtoisvoimin toimiva työllistämisyhdistys Etappi ry kaatui keväällä konkurssiin, kun tukileikkaus näivetti toiminnan. Perämaan mukaan moni maaseudun yhdistys on saman tilanteen edessä.
Perämaan mukaan myös työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa ja nostaa 300 eurosta 500 euroon. ”Pienikin työnteko aktivoi.”