Analyysi: Suomen malli tarkoittaa Etelärannan ja Hakaniemen palkkakoordinaatiota

Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle viime kevääseen ja kesään päättynyt työsopimuskierros oli jo neljäs perättäinen, jossa Eteläranta koordinoi vahvasti taustalla. SAK:n liitoille kerta oli ensimmäinen, jolla liitot julkistivat neuvottelutavoitteensa hyvissä ajoin palkankorotusprosentteineen.

Näillä näkymin myös seuraavat liittokohtaiset palkkaneuvottelut käydään hyvissä ajoin esitetyin julkisin palkankorotustavoittein — ja SAK:n sekä EK:n vahvalla koordinaatiolla leireissään.

Kevään läpimurtosopimus oli roolitettu vahvalle Teollisuusliitolle ja Teknologiateollisuudelle. Näitä muut liitot palkankorotuksissa seuraisivat. Suunnitelma myös piti.

Kompromissina työmarkkinakentän läpäisi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden jäljessä kolmelle vuodelle yhteensä 7,8 prosentin korotukset. Julkinen sektori piti kiinni sen päälle tulevasta palkkaohjelmastaan.

”Me löimme lattian, jos EK löi katon kiinni”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi jälkikäteen vuosi sitten julkistettua palkankorotustavoitetta.

”Koordinaatio lähtee jo SAK:n strategiasta vuodelta 2024”, perusteli keskusliitto SAK:n puheenjohtaja Eloranta naulattuaan viime vuoden marraskuussa jäsenliittoineen julkisen, yhteensä 10 prosentin palkankorotustavoitteen kolmelle vuodelle.

13.11.2024 SAK:n ja keskusjärjestön seitsemän isoa liittoa olivat koolla tiedotustilaisuudessa, jossa 10 prosentin tavoitelattia naputettiin. Tavoitteena olivat ostovoiman kiinnikurominen, inflaation selättäminen, hintakilpailukykyäkään unohtamatta.

Sopimusviuhkan viimeisinä allekirjoitettiin Julkisen ja hyvinvointialan sopimukset viime huhtikuun lopussa. Ilmailualan IAU väänsi tämän jälkeen yli kesän Paltan kanssa.

Päättyneen työsopimuskierroksen neuvottelukoordinaatio piti niin SAK:n leirissä kuin Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitoissa, yrityksissäkin. EK ei linjaustensa perusteella enää ole työmarkkinakierroksille neuvottelijana suoraan osallistunut, eikä sen enempää SAK.

Mutta kentän laidalla keskusjärjestöt vahtivat ja tukivat liittojensa neuvotteluita. Yleisestä linjasta ei poikettu.

Neuvotteluissa oli lopulta 230 jäsenliittojen työehtosopimusta, ja ne koskivat 1,4 miljoonaa palkansaajaa. Neuvottelutavoitteet ja ratkaisut päätyivät lopulta myös SAK:n pöydälle.

Metsäteollisuudessa tehtiin 90 yrityskohtaista sopimusta. Sovittelussa oli yhteensä 19 sopimusalaa.

Vuosi on kulunut tuosta viime marraskuun palkkaneuvottelustartista. Maanantaina 3. marraskuuta SAK:n hallitus arvioi kokouksessaan palkkakierrosta. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset olivat pöydällä, laaja koordinaatio koetaan tarpeelliseksi jatkossakin.

Ostovoima palautuu arviolta vuonna 2027 inflaatiolaukkaa edeltävälle vuoden 2021 tasolle. Sovitut työehtosopimukset päättyvät vuosien 2027—2028 aikana.

Syntyikö Suomen malli? Tällä nyt mennään jatkossakin SAK:n ja EK:n joukoissa. Avainsopimus ensin, ja muut seuraavat perässä.

Miten sitten meni kansantalouden ja yhteiskuntarauhan näkökulmasta? Sitä selvitti viime viikolla myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF, jonka ekonomistit kiersivät haastattelemassa näkijöitä ja tekijöitä Suomessa.

Maanantaina 3. marraskuuta haastatteluvuorossa oli SAK:n johto.

Valuuttarahasto IMF lausui varoittavan sanansa: Suomen talous elpyy vasta viiveellä ja julkisen talouden velkaantuminen tulee saada aisoihin.