
Kuluva vuosi on ollut synkkä suomalaiselle paperi- ja selluteollisuudelle. Metsä Board lopetti Takon kartonkitehtaan, UPM Kaukaan paperitehtaan ja Sappi yhden kolmesta paperikoneestaan Lohjan Kirkniemessä.
Lisäksi lukuisat tehtaat ovat seisoneet ja työntekijät ovat olleet lomautettuina.
”Alan yleistilanne on hyvin harmaa kuin syyssää,” sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
Liiton työssä käyvistä vajaasta 10 000 jäsenestä noin kolmasosa eli noin 3 000 on ollut lomautettuna vuorollaan sen mukaan, kuinka metsäyhtiöt ovat seisottaneet tehtaitaan.
”Suomessa ei ole enää sellaisia tehtaita, jotka kävisivät 12 kuukautta vuodessa.”
”Tämä on aika uusi ilmiö. Suomessa ei ole enää sellaisia tehtaita, jotka kävisivät 12 kuukautta vuodessa. Aikoinaan sellutehtaille haettiin mahdollisimman pitkät huoltovälit, eikä niitä voitu pysäyttää talvella. Nyt kyllä voidaan, eikä se näytä olevan mikään ongelma.”
Metsäsektori odottaa helpotusta suhdannekäänteestä ja talouskasvun käynnistymisestä. Vanhala on epäileväinen.
”Tämä ei ole enää pelkkä suhdannekysymys, vaan muutos on pysyvämpää. Ei tarvitse kuin katsoa Kiinaa, joka on lisännyt omaa pitkäkuituisen havusellun tuotantoa samoin kuin kartongin valmistusta.”
”Jossain vaiheessa kiinalaiset alkavat puskea kartonkia alueille, joille suomalaistehtaat ovat vieneet tuotteitaan.”
Vanhala lisää isoon muutokseen vielä Latinalaisen Amerikan lehtipuusellun ja pohjoisen havusellun suuren hintaeron. Havusellua korvataan halvemmalla lehtisellulla.
Mitä työntekijäpuolen nokkamiehen mielestä pitäisi tehdä, että näkymä kirkastuisi?
”Se ainakin tiedetään, mitä ei ole tehty. Suomen metsäyhtiöt eivät ole kasvaneet ja uusia tuotteita ei ole syntynyt. Yhtiöitä on johdettu 10–15 vuotta kuluja karsimalla ja osinko edellä, eikä kasvuhakuisesti. Se on ollut lyhytnäköistä.”
Vanhala sanoo, että esimerkiksi Stora Enson Oulun uusi kartonkikone on huippuluokan laitos, jonka tekee laadukasta kartonkia tehokkaasti, mutta mitään uutta avausta se ei tuota.
Entäs nanosellu, puukomposiittilauta, biopolttoaineet tai akkumateriaalit? Uusia tuotteita on pyritty löytämään jalostusarvon nostamiseksi, mutta:
”Tuotteet ovat kuitenkin pysyneet aika pitkälle entisinä. Esimerkiksi UPM:n tuloksen parantaminen on perustunut kulujen karsimiseen, eikä myynnin lisäämiseen.”
”Karsimisella yhtiöitä ei enää saada uuteen lentoon.”
”Inflaatio ja palkankorotukset kuitattiin kuluja leikkaamalla eli käytännössä väen vähentämisellä. Nyt kulut ovat menneet niin pieniksi, että karsimisella yhtiöitä ei enää saada uuteen lentoon.”
Samaan hengenvetoon Vanhala lisää, että nyt karsimislinjalle on lähtenyt myös Metsä Group.
”Kun puu on nyt kallistunut Venäjän hyökkäyssodan takia, niin miten nyt sitten yht’äkkiä keksittäisiin jotain sellaista pelastavaa, jota ei ole saatu aikaiseksi 10–15 vuodessa?”
Aiemmin luotettiin siihen, että Suomen paperi-insinöörit viimeistään ratkaisevat ongelmat, mutta nyt ei sekään enää pidä paikkansa.
Vanhala ennakoi, että Takon, Kaukaan ja Kirkniemen kaltaiset uutiset saavat jatkoa. Hän ei halua julkisuudessa spekuloida, mitkä laitokset ovat vaarassa.
”Toinen näkymä on se, että osavuosikäynti yleistyy tai jää pysyväksi. Tehtaat käyvät kuusi tai kahdeksan kuukautta vuodessa ja loppu aika yritetään sopeutua.”
Vanhala jatkaa, että tehtaiden vajaakäyttö ei ole uuden luomista tai kannattavaa liiketoimintaa, vaan se on hengissä selviämistä.
”Osavuosikäynti ajaa henkilöstön hankalaan tilanteeseen. Tehtaat ovat pääsääntöisesti maakunnissa, joissa muita työvaihtoehtoja on vähän. Lisäksi työttömyysturvaa on leikattu. Ammattitaitoiset tekijät vaihtavat muihin töihin aika nopeasti.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
