Puuta ei riitä kaikille – havusellua tekevien tehtaiden määrä vähenee
”On vaikea nähdä, että tehtaita pystytään pyörittämään niin kuin ennenkin”, sanoo metsäteollisuutta konsultoiva Petri Jokinen.Tilaajalle
Metsäteollisuudella on ennenkin ollut huonoja aikoja, mutta tällä kertaa poikkeuksellista on raaka-aineen korkea hinta siitä huolimatta, että markkina ei vedä. Kuva: Sami SuojanenUPM jatkoi Kaukaan sellutehtaan seisokkia kahdella viikolla 11. lokakuuta asti, yhtiön Pietarsaaren sellutehdas pysähtyy kahdeksi viikoksi marraskuussa ja Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas on seisonut kesäkuusta lähtien.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös kumota sellun tuontitullit paransi Suomen ja Ruotsin selluntuottajien kilpailuasetelmia ja viennin kannattavuutta Yhdysvaltoihin, mutta muutos ei ole vielä ratkaiseva.
Sellukauppa on käynyt heikosti jo reilun parin vuoden ajan. Nyt arvuutellaan, kuinka kauan alakuloa kestää. Mikä voisi laukaista tilanteen?
”Tilanteen laukeaminen vaatisi latauksen, jota ei ole. Kaupan nopea piristyminen edellyttäisi kulutuksen virkoamista ja rakentamisen elpymistä Kiinassa. Moni asia ratkeaisi myös yleisen talouden virkoamisen myötä”, arvioi konsulttiyhtiö Jay Partnersin osakas Petri Jokinen.
Jay Partners on metsäteollisuuteen erikoistunut konsulttiyhtiö.
Pitkäkuituisen havusellun hinta Euroopassa on pudonnut alle 1 500 dollariin tonnilta. Euroopassa asiakkaat saavat merkittäviä, noin 50 prosentin alennuksia. Näin päädytään noin 750 dollarin tonnihintaan.
Kiinassa havusellutonni maksaa noin 690 dollaria. Hinta on pysynyt paikallaan jo useita viikkoja. Sen sijaan lyhytkuituinen lehtipuusellu otti noin 20 dollarin kertanousun elokuun lopulla ja on sen jälkeen jäänyt runsaaseen 510 dollariin tonnilta.
Jokisen mukaan markkinoiden yleisenä käsityksenä on, että hintatason pohja alkaa olla nähty. Suunta on mieluummin ylöspäin, mutta kulmakerroin on hyvin maltillinen.
Suomalaiset metsäyhtiöt ovat perustelleet tehtaiden seisottamista kannattavuuden varmistamisella. Toimintaa sopeutetaan markkinatilanteeseen ja puun kustannustasoon.
”Itämeren altaan puun hinta on korkea viime aikojen pienestä laskusta huolimatta. Havuselluntuottajat eivät halua ottaa tilauksia alle tietyn hinnan. Siinä ei ole taloudellista järkeä”, Jokinen sanoo.
”Tietyn hinnan” Jokinen määrittelee niin, että havuselluntuottajat mieluummin menettävät markkinaosuuttaan kuin pudottavat enää hintojaan.
Metsäteollisuudella on ollut huonoja aikoja ennenkin. Jokisen mukaan tällä kertaa poikkeuksellista on se, että raaka-aineen hinta on huipussa siitä huolimatta, että markkina ei vedä ja yhtiöt eivät tee tulosta.
Puun saatavuus heikkeni, kun tuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan takia. Samalla puun hinta lähti laukalle.
Jokinen muistuttaa, että Itämeren reunavaltioissa ei ole sitä määrää puuta, joka riittäisi pyörittämään rakennettua kapasiteettia.
”Ei ole tervettä, että on enemmän jalostuskapasiteettia kuin puita jalostettavaksi. Joko rationalisoidaan kapasiteettia tai Venäjän raja avataan. On vaikea nähdä, että tehtaita pystytään pyörittämään niin kuin ennenkin.”
Tässä maailman ajassa itärajan avaaminen vaikuttaa aivan mahdottomalta, joten edessä on rationalisointi. Jokinen ei halua arvuutella, mistä päin Suomea sellukattila tai -kattiloita voisi kylmetä.
Jokinen nostaa metsäsektorin lyhyen tähtäimen voittajaksi puuta myyneen metsänomistajan. Häviäjiksi hän nimeää Suomen metsäteollisuuden, sen työntekijät, alihankkijat ja loppupeleissä myös yhteiskunnan.
”Metsänomistajan kannalta on olennaista, mitä puista tehtäisiin tulevaisuudessa, jos tehtaiden pyörittäminen tai uudistaminen ei kannattaisi.”
”Metsäyhtiöiden pitää tehdä tulosta, jotta niillä on omistajien oikeutus jatkaa toimintaansa. Metsänomistajan kannalta on olennaista, mitä puista tehtäisiin tulevaisuudessa, jos tehtaiden pyörittäminen tai uudistaminen ei kannattaisi.”
Palataan vielä alussa mainittuun kiinalaiseen kuluttajaan. Miksi hän voisi auttaa suomalaista sellutehdasta?
Koronan jälkeen markkinasellun kysynnän kasvu Kiinassa hidastui heikon kuluttajaluottamuksen takia. Kiinteistökupla vei monen kiinalaisen rahat.
Rakentamisen hiipumisen takia aiemmin rakentamisessa käytetty puu taas on päätynyt kiinalaistehtaiden sellukattiloihin. Kiinan kotimaisen sellun tuotanto on kasvanut ja leikannut tuontia.
Lisäksi vajaalla kapasiteetilla pyörivä jättimäinen Kiinan paperi- ja kartonkiteollisuus tarjoaa tuotteitaan vientiin ja osin myös Eurooppaan. Se syö markkinoilta muilta tuottajilta.
Samaan aikaan sellun tarjonta on jatkanut kasvuaan ennen kaikkea Etelä-Amerikkaan rakennettujen sellutehtaiden takia. Eukalyptussellu on nyt poikkeuksellisen paljon halvempaa kuin havusellu.
Hintaeron takia paperin ja kartongin valmistajilla on taloudellinen kannustin korvata havusellua eukasellulla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
