Hallituksen vientimallin tulos: Samat korotukset duunarille ja lentäjälle

Lakkojen kevät alkaa vihdoin olla ohitse ja työrauha vallitsee lähes kaikilla toimialoilla. Yleinen linja näyttää pitävän kevään palkankorotuksissa Finnairin lentäjiä myöten.

Kirittäjänä palkkaneuvotteluissa toimivat työtaistelujen ja lakkouhkien sarjat, ylityö- ja vuoronvaihtokieltojakaan unohtamatta. Lopulta neuvottelujen kautta ammattiliitot ja ja työnantajaliitot pystyivät myös sopimaan niin palkankorotukset kuin alakohtaisesti pöytään nostetut tekstikysymyksetkin.

Yleisen palkankorotuslinjan saneli vientiteollisuutta edustavan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien 22. helmikuuta sopima kolmivuotinen, yhteensä 7,8 prosentin palkankorotukset tuoma työehtosopimus. Kolmas vuosi on optio.

Heti perään seurasi toisen merkittävän vientialan, kemianteollisuuden palkkasopu samoin korotuksin.

Tämä vientimalli, ”Suomen malli”, seurasi palkkasopimuksissa suunnilleen samanlaisena muiden alojen sopimuksissa. Valtakunnansovittelijalta oli lainsäädännöllä viety mahdollisuus nokittaa korotuksissa, kun liitot hakivat kompromisseja.

Sopimukset eivät syntyneet kivuitta ja riidoitta. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa ennen yrityskohtaisen sopimuksen syntymistä Teol­li­suus­liiton ja UPM Plywood Oy välillä käytiin yhteensä 10 työtaistelua. Pisimmillään lakot kestivät viikon.

UPM Plywoodin yrityskohtainen tes solmittiin toukokuun yhdeksäntenä.

Ilmailualan lakot ovat peruuttaneet satoja lentoja kevään aikana. Finnair tiedotti viikonloppuna, että lentäjiä edustavan Suomen Liikennelentäjäliiton (SLL) ja Palvelualojen työnantajien Paltan välisissä neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos työehtosopimuksesta sunnuntaina 8.6. Neuvottelutulos on muilla toimialalla kevään ja alkutalvena neuvoteltujen palkkasopimusten tapaan kolmivuotinen, josta viimeinen vuosi on irtisanottavissa.

Pilottien ja Paltan välinen tulos noudattaa yleistä työmarkkinalinjaa. Liittojen hyväksyntä vaaditaan vielä papereihin. Finnairin lentäjiä koskevia neuvotteluja oli käyty viime elokuusta lähtien.

Finnairilla on päällä vielä työehtoriita ja lakonuhat 11.,17., ja 19. kesäkuuta maapalveluhenkilökuntaa edustavan Ilmailualan Unionin (IAU) kanssa.

Oman esteratansa asetti maan hallitus sosiaali- ja työlainsäädännön muutoksineen.

”Hallituksen tekemää vahinkoa ei mitenkään pystytä työntekijän kannalta kokonaan paikkaamaan työehtoneuvottelupöydissä”, kirjoitti blogissaan Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Liitot SEL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL painivat palkkojen ohella leipomotyölain seurausten kumoamisesta työehtosopimusneuvotteluissa.

Sopimus syntyi lakkojen ja lakonuhkien jälkeen. Palkankorotuksista sovittiin SEL:n ja ETL:n neuvottelemisissa elintarvikealan työntekijöiden uusissa työehtosopimuksissa, jotka ovat voimassa 31.1.2028 asti.

Julkisen alan palkankorotukset seurasivat nekin yleistä linjaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät pystyivät pitämään kiinni myös kunta-alalle vuonna 2022 rakennetusta palkkaohjelmasta, josta jäljellä on vielä kaksi vuotta. Ohjelmassa esimerkiksi opettajat ja hoitohenkilökunta saavat yleisen palkkalinjan päälle 1,8 prosenttia seuraavien kolmen vuoden aikana.

Palkkakierroksen alussa ammattiliittojen yhteisenä tavoitteena oli kuroa palkansaajien ostovoima takaisin inflaatiovuosina 2021–2023 syntyneen palkkakuopan jälkeen. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on laskenut, että kolmen vuoden ja yhteensä 7,8 prosentin korotusten jälkeen palkansaajien ostovoima on noussut vuoden 2021 tasolle.

Palkkaohjelmansa ansiosta osa julkisen sektorin liitoista lapioi kuopan täyteen hieman aiemmin.

STTK:n hallitus antoi maanantaina maan hallituksen puolivälitodistukseen sosiaaliturvan ja työlainsäädännön uudistamisesta arvosanaksi heikko, nelonen.