Puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä – kasvisruoan edistäminen jakaa mielipiteitä

Yli puolet (53 prosenttia) suomalaisista kertoo vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Tietoisuus kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, sillä vuonna 2023 vastaava luku oli 43 prosenttia, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista.

Vastaajista 43 prosenttia ilmoittaa kyselyssä muuttaneensa elämäntapojaan liikkumisessa, ruokailutottumuksissa tai asumisratkaisuissaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että ilmastokestävän, kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen ravinnon. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 58 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Suomalaisten mielipiteet jakautuvat kuitenkin siinä, tuleeko yhteiskunnan ohjata ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvispohjaista ruokavaliota. Väittämän kanssa samaa mieltä on puolet vastanneista.

Useimmat kyselyihin vastaajista ovat kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan, ja luonnon monimuotoisuudenkin köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet.

Tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista. Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo.

Vastaajista 36 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä on riittävällä tasolla.

Vastaajista 64 prosenttia haluaisi, että luonto- ja ilmastopolitiikka olisi yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa. Kuitenkin alle puolet (42 prosenttia) kertoi äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka äänestää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.

Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Kunnat investoivat parhaillaan esimerkiksi puhtaaseen energiaa ja kiertotalouteen. Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kunte päästöttömiä voimalaitoksia, tulee rakentaa, vaikka se aiheuttaa luontohaittoja. Enemmistö (78 prosenttia) katsoo kuitenkin, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.

”Kunnissa käytävässä vihreän siirtymän keskustelussa korostetaan hankkeiden hyötyjen ja haittojen tarkkaa arviointia. Teollisuuden ja yhteiskuntien siirtymisessä kohti hiilineutraaliutta punnitaan talouden ja työpaikkojen lisäksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan. Kyselyjen tulokset osoittavat selkeää tukea sille, että energiantuotannon aiheuttamia luontohaittoja tulisi pyrkiä kompensoimaan”, sanoo Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen tiedotteessa.

Selvä enemmistö, 86 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle. Vastaajista 62 prosenttia katsoo, että Suomen tulee tehdä riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Myös yritysten rooli ilmastotoimien vahvistamisessa nähdään merkittävänä. Enemmistön (80 prosenttia) mukaan yrityksiltä tulisi myös edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi.