Kansainvälinen kauppakamari: Yrityksillä tulee olla selkeä suunnitelma ja aikataulu tuotteiden markkinoinnissaan käyttämille ympäristötavoitteille
ICC:n sääntöjen mukaan markkinoinnissa ei lähtökohtaisesti saa käyttää yleisiä ja epämääräisiä ympäristöväittämiä. Tällaisia ovat muun muassa sanat ympäristöystävällinen, ekologinen, vihreä, kestävä, ilmastoystävällinen ja vastuullinen.
Keskuskauppakamarissa toivotaan, että sekä EU:ssa että Suomen elinkeinoelämässä määritellään yksityiskohtaisemmin säännöt ympäristöväittämien käyttöön. Arkistokuvassa ekologisia pyykinpesuaineita. Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut sääntöjään koskien tuotteiden ympäristöväittämiä, kertoo Keskuskauppakamari tiedotteessaan.
Keskuskauppakamarin pääsihteerin Paula Palorannan mukaan sääntöjä päivitettiin etenkin siltä osin, miten pyrkimyksellisiä ympäristöväittämiä tulee käyttää. Mikäli yritys kertoo markkinoinnissaan pyrkivänsä saavuttamaan jonkin ympäristöön tai ilmastoon liittyvän tavoitteen, sen on sääntöjen mukaan osoitettava selkeä suunnitelma, jolla tavoitteeseen päästään ilmoitetussa aikataulussa.
”Sanotaan, että yritys kertoo olevansa jotakin vuoteen 2040 mennessä. Silloin sen pitää kyetä osoittamaan selvä suunnitelma, jolla se pysyy ilmoittamassaan aikataulussa”, Paloranta sanoo.
Mainonnan eettinen neuvosto alkaa soveltaa uusia sääntöjä lokakuusta 2025 alkaen. Palorannan mukaan myös Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta ottaa säännöt käyttöön tämän vuoden syksyllä.
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnalla on ICC:n sääntöjen noudattamisen tarkkailussa rooli kahdessa eri tilanteessa: yritys voi pyytää lausuntoa kilpailijan menettelystä tai sitten liiketapalautakunta voi ottaa kantaa yrityksen omasta pyynnöstä sen käytäntöihin.
ICC:n sääntöjen mukaan markkinoinnissa ei myöskään lähtökohtaisesti saa käyttää yleisiä ja epämääräisiä ympäristöväittämiä.
ICC:n sääntöjen mukaan markkinoinnissa ei myöskään lähtökohtaisesti saa käyttää yleisiä ja epämääräisiä ympäristöväittämiä. Tällaisia ovat muun muassa sanat ympäristöystävällinen, ekologinen, vihreä, kestävä, ilmastoystävällinen ja vastuullinen.
”Kun kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden ympäristöväittämiin ja ne purevat kuluttajiin, niin yritykset myös käyttävät niitä todella paljon”, kertoo Paloranta.
Ympäristöväittämät ovat omiaan antamaan vaikutelman, ettei tuotteella tai toiminnolla ole ympäristölle haitallisia vaikutuksia tai että ympäristövaikutus on myönteinen. Yleisiä ympäristöväittämiä saa ICC:n markkinointisääntöjen mukaan kuitenkin käyttää, jos väittämän tueksi on esitettävissä erityisen vahvaa näyttöä.
Palorannan mukaan Suomessa ei ole tullut tuoretta tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, josta kävisi selvästi ilmi, miten ympäristöväittämiä tulee käyttää.
Paloranta pitää tärkeänä, että niin EU:ssa kuin myös Suomessa elinkeinoelämän puolella määritellään yksityiskohtaisemmin säännöt ympäristöväittämien käyttöön.
”Sen takia yritykset aika helposti saattavat käyttää markkinoinnissaan hyvin laveita tai yleisiä ympäristöväittämiä.”
Paloranta pitää tärkeänä, että niin EU:ssa kuin myös Suomessa elinkeinoelämän puolella määritellään yksityiskohtaisemmin säännöt ympäristöväittämien käyttöön.
EU:ssa ympäristöväittämien käyttöön ollaan puuttumassa niin sanotulla viherpesudirektiivillä, jolla on tarkoitus kieltää katteettomien ympäristöväitteiden markkinointi. Viherpesua koskeva direktiivi on kuitenkin loppumetreillä ajautunut umpisolmuun, ja komission on kerrottu jopa harkitsevan direktiivin poisvetoa.
Komissiota on hiertänyt etenkin se, että sääntely olisi koskenut myös alle 10 hengen yrityksiä.
- Osaston luetuimmat
