Nopeat yhteydet eivät ole vieläkään kaikkien ulottuvilla, sillä laajakaistayhteyksiä ei ole rakennettu kattavasti koko maahan. Vaarana on digisyrjäytyminen eli jääminen verkkoon siirtyneiden palveluiden ulkopuolelle.
”Maaseudun digitalisaation heikoin lenkki on puutteet digitaalisessa infrastruktuurissa, ja nämä puutteet lisäävät digisyrjäytymistä. Tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus on todellinen ongelma, joka näkyy ja vaikuttaa maaseudulla arjessa, työssä ja yrittäjyydessä sekä kaikissa tulevaisuuden näkymissä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho ministeriön tiedotteessa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan kaupunkien läheisellä ja harvaan asutulla maaseudulla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteää verkkoyhteyttä.
Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea.
Liittymien käyttäjille tehdyssä kyselyssä 95 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen EU:n maaseuturahoituksen tuella rakennettuun valokuituliittymäänsä.
Kyselyvastauksista nousee esiin erityisesti yhteyden vakauden ja nopeuden merkitys arjessa. Sähköinen asiointi onnistuu ja suoratoistopalvelut toimivat myös harvaan asutuilla alueilla. Etätyöt ja -opiskelu sujuvat paremmin toimivien verkkoyhteyksien ansiosta.
42 prosenttia vastaajista kokee, että valokuitu on auttanut säilyttämään nykyisen asuinpaikan. Yli puolet vastaajista uskoo valokuidun myös nostaneen oman kiinteistönsä arvoa.
Erityisesti yrittäjien joukossa valokuituyhteyden merkitys korostuu. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 80 prosenttia kertoo valokuituliittymän vakauttaneen verkkoyhteyksiä, ja yli viidennes on pystynyt laajentamaan tai kehittämään yritystoimintaansa paremman yhteyden ansiosta.
Toimivilla verkkoyhteyksillä on merkitystä myös kotimaisen ruoantuotannon säilymisen kannalta. Maatalousyrittäjistä jopa 88 prosenttia pitää nopeampaa yhteyttä tärkeimpänä hyötynä. Valokuitu helpottaa esimerkiksi suurten tietomäärien siirtelyä ja etävalvontaa tiloilla.
Verkkoyhteyksien rakentaminen luo myös uskoa tulevaisuuteen. Toimiva verkkoyhteys madaltaa lisäksi alueiden välistä eriarvoisuutta, kun harvaan asutulla maaseudulla päästään kiinni samoihin mahdollisuuksiin kuin kaupunkialueillakin.
Kyselytutkimukseen laajakaistarahoituksen vaikutuksista vastasi 636 liittymän käyttäjää eri puolilta Suomea. Tutkimuksen toteutti maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja maaseutuverkoston toimeksiannosta Dagmar oy.
”Maaseudun digitalisaation heikoin lenkki on puutteet digitaalisessa infrastruktuurissa, ja nämä puutteet lisäävät digisyrjäytymistä.”
