• Katso kartalta, missä teitä päällystetään ja kuoritaan asfaltilta tänä kesänä

    Asfaltoituja teitä muutetaan Suomessa sorateiksi keskimäärin 50–60 kilometriä vuodessa. Väylänpidon rahoitus tippuu ensi vuodesta alkaen reilusti, ja teitä päällystetään aiempia vuosia vähemmän.
    Tilaajalle
    Kuva: Petteri Kivimäki, koonnut: Elias Piilola
    Uutiset|Liikenne
    1.7.202606:00
    Tilda Karhumaa

    Teitä päällystetään Suomessa tänä kesänä noin 2 250 kilometriä. Samalla myös asfaltteja kuoritaan kaikista huonokuntoisimmilta teiltä.

    ”Tänä vuonna Väyläviraston tavoitteena on päällystää maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä noin 2 400 kilometriä, mutta tämän hetken ennuste on noin 2 250 kilometriä”, Väyläviraston kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen kertoo.

    Vuonna 2024 teitä päällystettiin reilut 4 000 kilometriä ja viime vuonna noin 3 200 kilometriä.

    Vaikea tilanne Lähi-idässä on nostanut öljyn hintaa, ja se vaikuttaa toteutuviin päällystysmääriin.

    ”Öljyn hinnan nousu nostaa bitumin hintaa, ja se tämä heijastuu myös päällystystöiden kustannuksiin”, Saarinen toteaa.

    Vuosi 2026 on viimeinen, kun käytössä on korjausvelkarahoitusta päällysteiden korjaukseen. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna 279 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa on hallituksen myöntämää lisärahoitusta perusväylänpitoon.

    10 pituudeltaan suurinta päällystyskohdetta

    1. Rautjärvi, valtatie 6 (42 kilometriä)

    2. Rovaniemi, mt 934 (29,2 kilometriä)

    3. Kokkola/Kalajoki, valtatie 8 (28,4 kilometriä)

    4. Hankasalmi, mt 641 (22,4 kilometriä)

    5. Mikkeli, valtatie 13 (20,1 kilometriä)

    6. Närpiö, valtatie 8 (20 kilometriä)

    7. Ilomantsi, mt 514 (19,5 kilometriä)

    8. Kemijärvi, valtatie 5 (19,5 kilometriä)

    9. Posio, valtatie 5 (19,4 kilometriä)

    10. Alavus, valtatie 18 (19,4 kilometriä)

    ”Maanteiden korjauksessa painotetaan eniten vilkasliikenteistä tieverkkoa, joka urautuu voimakkaasti nastarenkaiden vuoksi” Saarinen kertoo.

    Vuosien 2024–2026 korjausvelkarahoituksen ansiosta myös pienempiä teitä on voitu kunnostaa ja päällystää.

    Päällystetyöt kohdistuvat koko Suomeen, mutta erityisesti kolmea valtatietä päällystetään kovaa tahtia. Valtatie 1, valtatie 3 ja valtatie 4 saavat paljon uutta asfalttia pintaan.

    Toisaalla asfalttia myös kuoritaan pois.

    Suomessa muutetaan päällysteitä vuosittain sorateiksi keskimäärin 50–60 kilomerin matkalta.

    Saarinen arvioi, että tänä vuonna soratieksi muutettavia kilometrejä on noin 51. Vuonna 2025 päällysteitä muutettiin sorateiksi noin 66,5 kilometrin verran, ja vuonna 2024 noin 37 kilometriä.

    Huonon asfalttitien muuttaminen soratieksi on halvempaa, kuin uuden asfaltin tekeminen. Soratien kantavuus on toisaalta asfalttitietä heikompi, mikä vaikuttaa esimerkiksi puukuljetuksia ja maatalouskoneiden kulkua.

    Alla olevassa kartassa valkoisella pisteellä merkityt kohdat tarkoittavat asfalttien kuorimista ja punaiset teiden päällystämistä.

    Asfaltin kuoriminen teiltä herättää paljon tunteita ja pettymystä.

    ”Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi on tietenkin iso päätös ja ymmärrän, että se aiheuttaa tunteita ja tyytymättömyyttä”, Saarinen sanoo.

    Tien muuttaminen soratieksi parantaa lähtökohtaisesti tien kuntoa.

    ”Sorateiksi muutettavat tiet ovat vähäliikenteisiä ja päällysteen kunto on huono tai jopa erittäin huono, jolloin päällystetyn tien muuttaminen soratieksi parantaa yleensä tien kuntoa”, Saarinen painottaa.

    Saarinen kertoo myös, että usein sorateiksi muutettavissa teissä jouduttaisiin tekemään hyvin raskaita korjauksia, jos asfaltti haluttaisiin säilyttää.

    ”Puhutaan jopa yli kaksinkertaisesta hinnasta siihen nähden, että päällystetty tie muutetaan soratieksi. Jotta päällystetystä tiestä saadaan toimiva, vaatii se rakenteen käsittelyä ja vahvistamista, sekä yleensä kaksi kerrosta uutta päällystettä”, Saarinen toteaa.

    Näet alla olevalta listalta, missä ja kuinka pitkästi päällysteitä muutetaan sorateiksi.

    Listassa ei ole kuitenkaan kaikkia kohteita, sillä osassa kohteista on vielä enemmän epävarmuutta kuin toisissa. Alla listattuihin kohteisiin saattaa tulla myös muutoksia ja täsmennyksiä työkauden aikana.

    Täällä asfaltoituja teitä muutetaan soratieksi

    Ähtäri, Itäperänteentie (0,7 km)

    Ähtäri, Vanhamäki-Pöyhösenlampi (2,7 km)

    Teuva, Viitintie (1,3 km)

    Perho, Kiveläntie (1 km)

    Kuusamo, Sarvivaarantie (11 km)

    Kuhmo, Saunajärventie (4 km)

    Nivala, Karsikkaantie (2 km)

    Merikarvia, Mäkitie (8,2 km)

    Alajärvi, Länsikyläntie (1 km)

    Kankaanpää, Leppäruhkantie (7,1 km)

    Kankaanpää, Kivelänsuora (3 km)

    Pomarkku, Tuunajärventie (1,2 km)

    Jämijärvi, Palojoentie (1,2 km)

    Jämijärvi, Palojoentie (1,6 km)

    Jämijärvi, Kortesluomantie (0,4 km)

    Kärkölä, Myllykyläntie (4,5 km)

    Saarijärvi, Rahkolantie (80 m)

    Parainen, Mustfinnintie (61,3 km)

    Salla, Sarvivaarantie (4,4 km)

    Voit tarkastaa myös Väyläviraston ylläpitämältä kartalta tarkemmin, missä ja milloin teitä päällystetään ja asfaltteja kuoritaan.

    Peab Asfalt urakoi urapaikkaustyömaata Kauhavan Ylikylässä kantatiellä 63.
    Peab Asfalt urakoi urapaikkaustyömaata Kauhavan Ylikylässä kantatiellä 63. Kuva: Johannes Tervo
    Lisää aiheesta
    • MT oli kesällä 2025 seuraamassa, kun Jämsässä huonokuntoinen asfalttitie muutettiin soratieksi. Kuvituskuva.

      Liikenne | Kyseenalainen säästökeino: Soratien huolto on tuplasti kalliimpaa hyvään pikitiehen verrattuna, Tieyhdistys huomauttaa

      Tilaajalle
    • Irronnut tieterän pätkä kiinnitetään takaisin. ”Vaihdetaan koko terä sitten kotona”, toteaa Kim Rosvall.

      Koneet ja kulkuneuvot | Kim Rosvallin ammattina on tiehöyläys ‒ 300–400 kilometrin huoltoon menee kuukausi

      Tilaajalle
    • MT seurasi asfalttitien muuttamista soratieksi viime vuonna Keski-Suomessa.

      Liikenne | Nämä tiet kuoritaan asfaltilta tänä kesänä

    Artikkelin aiheet
    teiden päällystys
    asfaltti
    soratie
    Väylävirasto
    tieverkko
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Jos työkoneen leveys on yli 2,6 metriä, tulee muuta liikennettä varoittaa leveästä kuljetuksesta huomiomerkein tai heijastimin. Kuvassa muokkain on juuri avattu kuljetusasennosta.

    Koneviesti | Traktorit osallisena noin 200 henkilövahinkotapaukseen liikenneonnettomuuksista vuosittain – nämä ovat traktorin liikennekäytön riskit

  • Koneviesti | Lukijan idea: Ketjutalja kippinä mönkijässä

  • EU:n komissio katsoo, että nykyisillä säännöillä ei puututa riittävästi ilman pilaantumiseen ja ajoneuvojen aiheuttamaan meluun. Muun muassa pienhiukkaspäästöjen valvonta vaatisi uusia mittausmenetelmiä.

    Koneviesti | EU:n komissio pyrkii vähentämään liikenteen haittoja – turvajärjestelmiä ja pakokaasuja halutaan valvoa tehokkaammin