Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan olennainen kysymys Suomen ja Itä-Suomen kannalta on, mihin suuntaan EU:n koheesiorahoitus jatkossa kehittyy. Kuva: Miska Puumala
EU:n päätöksenteko vaikuttaa Itä-Suomeen monin tavoin – ”Edunvalvonta voisi olla vahvempaa”
EU:n koheesiorahoitus on parhaillaan käymistilassa ja siihen saattaa olla tulossa suuriakin muutoksia, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä kertoo.Tilaajalle
Itä-Suomi saa EU:sta rahaa etupäässä harvan asutuksensa perusteella. Kuvassa maataloutta Sotkamossa. Kuva: Miska PuumalaEU:ssa päätetään monin tavoin Itä-Suomen kehittämisestä.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan EU on olennainen päättävä elin Itä-Suomen kehittämisessä.
”EU:n koko politiikan kenttä vaikuttaa myös itäiseen Suomeen. Tässä korostuvat koheesiopolitiikka, sisämarkkinat, strateginen autonomia, maaseutupolitiikka sekä maatalouspolitiikka”, Määttä summaa.
Määtän mukaan EU:n koheesiorahoitus on parhaillaan käymistilassa ja siihen saattaa olla tulossa suuriakin muutoksia.
”EU:n täytyy koheesiorahoituksessa jo varautua muun muassa Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Olennainen kysymys on, miten Suomen saanto EU:sta tulee kokonaisuudessaan muuttumaan? Harvan asutuksen kriteereistä kiinni pitäminen on Suomelle erittäin tärkeää.”
Määttä näkee, että unionilla voi olla halua luoda rahoitusmekanismi itäiselle raja-alueelle.
"Koen, että sen tulisi olla erillinen koheesiopolitiikan välineistä.”
”Olennainen kysymys on, miten Suomen saanto EU:sta tulee kokonaisuudessaan muuttumaan?” Tytti Määttä
Kuluvalla ohjelmakaudella 2021–2027 Suomen harva asutus on erittäin painava peruste, kun EU:n koheesiorahaa jaetaan. Tässä korostuvat itäisen ja pohjoisen Suomen pitkät etäisyydet.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kommentoi MT:lle, että Suomen EU-vaikuttamisen tavoitteena on harvan asutuksen kriteerin säilyttäminen.
”Se voi edellyttää kehittyneempien alueiden luokan säilymistä, eli samalla mahdollisuutta koheesiopolitiikan rahoituksen jatkumiseen myös muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella”, Rydman sanoo.
Koheesiorahoituksen muita kriteerejä ovat muun muassa bruttokansantuote, väestö, työttömyys, ilmastonmuutos ja maahanmuutto.
”Lisäksi Suomi saa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta, 2021–2027 yhteensä 460 miljoonaa euroa, jonka jatkon turvaaminen on myös Suomen vaikuttamisen avaintavoitteena”, ministeri jatkaa.
Itäisen Suomen maakunnista Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eivät kuulu kyseisen erityisrahoituksen piiriin.
”Suomen tulisi vaikuttamistyössään vahvasti ajaa EU-rahoitukseen kriteeriä, joka ottaisi huomioon rajamaakuntien merkittävästi heikentyneen tilanteen.” Markus Hirvonen
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen katsoo, että Itä-Suomen edunvalvontaa EU:ssa voisi tehostaa nykyisestä.
”Suomen tulisi vaikuttamistyössään vahvasti ajaa EU-rahoitukseen kriteeriä, joka ottaisi huomioon rajamaakuntien merkittävästi heikentyneen tilanteen. Näin voisimme saada lisää rahaa itäisen Suomen vaikeaan tilanteeseen”, Hirvonen toteaa.
”Itä-Suomen edunvalvonta voisi olla vahvempaa.”
Maakuntajohtaja arvioi, että itäisen Suomen kannalta paras vaihtoehto olisi saada koheesiopolitiikkaan kriteeri tai erityiskohtelu, joka koskisi myös muita Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla sijaitsevia Euroopan unionin alueita.
”Nämä alueet kärsivät nyt eniten EU:n Venäjään kohdistamista sanktioista.”
”Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Suomi korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.” Wille Rydman
Elinkeinoministeri Rydman on samoilla linjoilla.
”Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Suomi korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle. Tämä on sanatarkasti Suomen virallinen kanta, jota olemme kaikissa yhteyksissä tuoneet aktiivisesti esille.”
Maakuntajohtaja Hirvonen huomauttaa, että itäiset maakunnat tarvitsisivat myös kansallisia tukitoimia.
”Nopeat rahat aluekehittämiseen pitäisi tulla Suomen valtiovallan päätöksillä. EU voi auttaa vuodesta 2027 eteenpäin, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy. Akuutit toimet olisivat kantaverkon rakentaminen ja Karjalan radan välityskyvyn nosto.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
