Henkirikokset nelinkertaistuivat maaseudulla loppukesällä, silti määrä pieni
Maaseudun henkirikokset eroavat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tehdyistä, kertoo poliisitarkastaja.Tilaajalle
Kun henkirikokset suhteutetaan kasvaneeseen väkilukuun, niiden määrä on vuosituhannen vaihteesta lähtien laskenut useimpina vuosina. Kuva: Pentti VänskäHenkirikosten määrä koko maassa saattaa nousta tänä vuonna 2020-luvun korkeimmaksi. Varsinkin viime vuoteen verrattuna luvut näyttävät suurilta. Heinä–syyskuussa henkirikoksia tehtiin yli nelinkertaisesti viime vuoden samaan ajanjaksoon nähden, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta rikostilastosta.
Myös tammi–syyskuun henkirikosten määrä on jo nyt reilusti yli koko viime vuoden. Kun viime vuonna henkirikoksia tehtiin 57, tänä vuonna niitä on syyskuun loppuun mennessä tapahtunut 75.
Viime vuosi oli tosin henkirikosten kannalta myönteisempi poikkeus, sillä vuonna 2022 henkirikoksia tehtiin 79, vuonna 2021 yhteensä 83 ja vuonna 2020 hieman enemmän eli 86. Kun tätä vuotta on tilastoissa jäljellä vielä kolme kuukautta, näyttää siltä että henkirikosten yhteismäärä ylittää takavuosien lukemat.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan henkirikokset olivat pitkään laskusuunnassa, mutta viime vuosina on tapahtunut käänne. Sinänsä henkirikosten tyypit eivät ole juurikaan muuttuneet, hän toteaa.
”Tyypillinen suomalainen henkirikos on edelleen sellainen, että alkoholisoitunut, työelämän ulkopuolelle jäänyt ja syrjäytynyt tappaa riitaantuessaan ehkä parhaan kaverinsa.”
”Neljännes tai kolmannes on parisuhdesurmia, useimmiten miesten tekemiä. Sitten on satunnaisia henkirikoksia, jotka liittyvät jollain tasolla ammattirikollisuuteen”, Heikkinen kertoo.
”Maalla korostuvat suutuspäissään tehdyt miestapot ja väitetyt vahingonlaukaukset.” Pekka Heikkinen
Maaseutumaisissa kunnissa henkirikoksista tehdään pieni osa. Tämän vuoden heinä–syyskuussa määrä oli neljä, joka sekin on nelinkertaisesti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Taajaan asutuissa kunnissa tehtiin heinä–syyskuussa kuusi henkirikosta, viime vuonna samaan aikaan vain yksi. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat luvut olivat 24 tänä vuonna ja kuusi viime vuonna.
Jos verrataan koko alkuvuotta, tammi–syyskuussa maaseudulla tehtiin yhtä monta henkirikosta kuin koko viime vuonna eli yhdeksän.
Taajaan asutuissa kunnissa määrä on noussut tänä vuonna 11:een, kun koko viime vuoden luku oli kuusi. Kaupunkimaisissa kunnissa henkirikoksia on tänä vuonna tehty 55, kun koko viime vuonna niitä tehtiin 42.
Heikkisen tuntuman mukaan maaseudun ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun henkirikokset eroavat toisistaan.
”Pääkaupunkiseudulla henkirikoksissa näkyvät ammatti- ja taparikollisuus sekä järjestäytynyt rikollisuus. Niiden piirissä on potentiaalia henkirikoksiin. On esimerkiksi nuorten miesten välien selvittelyä liittyen huumeisiin, rikoksiin ja naissuhteisiin.”
”Maalla taas on paljon aseita asukaslukuun nähden. Siellä korostuvat suutuspäissään tehdyt miestapot ja väitetyt vahingonlaukaukset.”
Erilaisia kuntia verrattaessa kannattaa muistaa, että maaseutukuntien pienet henkirikosmäärät johtuvat pitkälti pienistä asukasluvuista verrattuna taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin.
Niin ikään henkirikosten määrä on suhteutettava Suomen väkiluvun kasvuun. Suomen väestö on kasvanut sadoillatuhansilla vuodesta 2000.
Kun henkirikosten määrä suhteutetaan asukaslukuun, henkirikosten määrä on useimpina vuosina laskenut. Kun vuonna 2001 sataatuhatta suomalaista kohti tapahtui kolme henkirikosta, vuonna 2022 määrä oli pudonnut jo lähelle yhtä.
Tuoreista rikostilastoista uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Iltalehti: Rikostilastoista paljastuu ”julma muutos” Suomessa – Tästä se johtuu
- Osaston luetuimmat
