

Suomen pankkien on lain mukaan pakko tarjota kansalaisille peruspankkipalvelut, kuten tili ja maksukortti. Yrityksille tai yhdistyksille peruspankkipalveluita ei kuitenkaan tarvitse tarjota.
Suomessa voitaisiin perustaa vuodessa jopa kymmenen prosenttia enemmän uusia yrityksiä, jos peruspankkipalvelut olisivat kunnossa, kertoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen.
”Vuodessa perustetaan vuosittain noin 40 000–50 000 yritystä. Jos pankeille tulisi velvoite tarjota peruspankkipalvelut, se toisi 4 000–5 000 lisää.”
”Pankit estävät omalla haluttomuudellaan tarjota peruspankkipalveluja vuosittain usean tuhannen uuden yrityksen syntymisen”, Suomen Yrittäjät kommentoi lausunnossaan lakiesitykseen.
Pankkipalvelumaksut ovat nousseet, kun yhdistysten tilit on muutettu yritystileiksi.
Valtiovarainministeriön työryhmä jatkovalmistelee keväällä lausunnoilla käynyttä esitystä, joka laajentaisi oikeuden peruspankkipalveluihin koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä sekä yhteisetuuksia, kuten tie- ja vesiosuuskuntia.
Suomen Yrittäjät odottaa hallitukselta esitystä peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoitteesta mahdollisimman pikaisesti.
”Toivomme kovasti, että se tulisi vielä kevätistuntokaudella tai viimeistään alkusyksystä, jotta tämä hallitus kerkeäisi käsitellä sen”, kertoo Malinen.
”Ilman aloittelevia yrityksiä meillä ei ole isompiakaan yrityksiä.”
Moni uusi yrittäjä törmää pankkien nihkeyteen, jonka taustalla on Malisen mukaan se, että uudet yrittäjät eivät aina ole tuottavimpia asiakkaita.
”Pankit eivät ole olleet kiinnostuneita pienestä asiakkaasta. Peruspankkipalvelut ovat uusille yrityksille pullonkaula. Ilman aloittelevia yrityksiä meillä ei ole isompiakaan yrityksiä.”
Peruspankkipalveluiden muutokset voivat yllättää myös vakiintuneemmat yritykset.
Pankit vaarantavat myös toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja työpaikkoja lopettamalla peruspankkipalveluiden tarjoamisen yllättäen ja perustelematta, Malinen kommentoi Suomen Yrittäjien lausunnossa lakiesitykseen.

Peruspankkipalvelujen saatavuus on tärkeää myös maaseudun yhdistyksille ja esimerkiksi tiekunnille.
Suomen Kotiseutuliiton oulaistelainen hallituksen jäsen Tuula Aitto-oja on mukana viiden yhdistyksen toiminnassa.
Hän kertoo, että pankkien yhdistyminen isommiksi kokonaisuuksiksi hankaloittaa yhdistysten toimintaa. Asiointi ja päätöksenteko siirtyy kauemmas, mikä tarkoittaa virallisia hakemuksia, pitkiä käsittelyaikoja ja paikallistuntemuksen puutetta.
”Monet ovat kertoneet, että pankissa kysytään, missä tällainen paikkakunta on.”

Pankkipalvelumaksut ovat Aitto-ojan mukaan nousseet, kun yhdistysten tilit on muutettu yritystileiksi.
”Yhdistyksen taseen loppusumma voi olla muutama tuhat euroa, josta menee vain pankkipalveluihin 300 euroa, vaikka tiliä käytettäisiin harvoin.”
Lisäksi pankki ottaa provisiota esimerkiksi yhdistyksen tilille tulevista maksuista.
Eräs yhdistys on siirtynyt keräämään yhteisten matkojen osallistumismaksuja käteisellä. Seuraava pulma on siinä, miten käteisen saa pankkiin.
”Pienillä paikkakunnilla ei ole talletusautomaatteja.”

”Sitä jää miettimään, missä se yhteiskuntavastuu on?”
Maksuliikenteen hoitaminen on Aitto-ojan mukaan vaikeutunut viimeisen viiden vuoden aikana.
”Yhdistyksiin ei enää saada taloudenhoitajia. Ihmiset eivät uskalla tai viitsi lähteä siihen tehtävään, koska siinä on niin paljon työtä.”
Pankkien yhteiskuntavastuu ei Aitto-ojan mielestä ulotu vapaaehtoispohjalta toimiviin pieniin järjestöihin.
”Jos ajattelee pieniä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kuten sydän-, syöpä- ja hengityselinyhdistyksiä tai eläkeläisjärjestöjä, tällaisilla toimilla hankaloitetaan toimintaa. Sitä jää miettimään, missä se yhteiskuntavastuu on?”

Pankkitilin avaamiseen ja säilyttämiseen liittyvät ongelmat ovat olleet merkittävä este toiminnalle paikallisella järjestökentällä, kertoo Satakunnan yhteisöt ry lausunnossaan lakiesitykseen.
Finanssialan mukaan pankeille Suomessa asetettavat lisävelvoitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset asettaisivat suomalaiset pankit eriarvoiseen kilpailuasemaan EU:n sisämarkkinoilla.
Lisävaatimukset voivat Finanssialan lausunnon mukaan johtaa siihen, että osa pankeista vetäytyy Suomen markkinoilta.