VM:n työryhmä haluaa uudesta lainsäädännöstä yhteensopivan rahanpesusäädösten kanssa. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä
Moni yrittäjä ei ole saanut avattua pankkitiliä yritykselleen− tilanne voi pian muuttua
Pankit perustelevat palveluiden eväämistä usein rahanpesun- ja terrorisminvastaisella lainsäädännöllä.Tilaajalle
Pankkitilin avaaminen voi estyä rahanpesuepäilyistä. Kuva: Timo FilpusMonilla yrittäjillä on ollut vaikeuksia saada peruspankkipalveluita eli pankkitiliä rahaliikenteen hoitamiseksi.
Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen kuvaa MT:lle yrittäjiä koskevan ongelman pahentuneen vuosien aikana.
”Keskeisimmät haasteet ovat olleet, ettei peruspankkipalveluita ole saanut ollenkaan, niitä on rajoitettu tai ne on lakkautettu yllättäen.”
Malinen taustoittaa ongelman painottuneen alun perin ETA-alueen ulkopuolelta kotoisin oleviin yrittäjiin, mutta nykyään taustalla ei ole väliä.
”Evätessään peruspalveluita pankit vetoavat rahanpesun ja terrorismin vastaisiin lakeihin, vaikka todellisuudessa usein kyseessä on pankin oma harkinta.”
”Todellisuudessa usein kyseessä on pankin oma harkinta.”
Pankit eivät pidä pk-yrityksiä Malisen mielestä riittävän hyvinä asiakkaina. Ongelmia voi tulla lisäksi, jos yritys kansainvälistyy.
"Onhan tämä surkuhupaisaa, että yhteiskunta kannustaa kansainvälistymään, mutta ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liiketoiminta asemoidaan ’harmaaksi toiminnaksi’ usein”, Malinen harmittelee.
Kaikista surullisemmaksi tilanteeksi Malinen sanoo pankkipalveluiden yht’äkkisen sulkemisen, joka vaikeuttaa muun muassa palkkojen maksua.
”Tätä on havaittu esimerkiksi venäläistaustaisten yrityspäättäjien vuoksi, vaikka toiminta olisi täysin laillista.”
”Jonkin verran haasteet koskettavat myös sellaisia laillisia yrityksiä, jotka toimivat liiketoiminta-alueilla, joita pankit eivät halua palvella omien moraalisääntöjensä vuoksi”, Malinen jatkaa.
”Suppeat rahaliikenteen välttämättömyyspalvelut mahdollistavat yrittäjille liiketoiminnan.”
Ongelmaa pahentaa entisestään häneen mukaansa se, ettei yrittäjiltä ole edes pyydetty mitään lisätietoja.
Alueellisesti Suomen Yrittäjissä on havaittu, että ongelma koskee varsinkin paikkakuntia, joilla ei ole kuin yksi pankkitoimija.
Tilanteen korjaamiseksi Malinen toivoo VM:n työryhmältä, että pankkeja velvoitettaisiin tarjoamaan pk-yrityksille ja yhdistyksille peruspankkipalvelut tiettyjen ehtojen täyttyessä.
”Suppeat rahaliikenteen välttämättömyyspalvelut mahdollistavat yrittäjille liiketoiminnan, joka voi luoda pankeille uusia asiakkuusmahdollisuuksia”, hän summaa.
”Lainsäädäntö antaa raamit palveluiden laajuudelle.”
Valtiovarainministeriön (VM) alainen työryhmä selvittää parhaillaan ratkaisuja laajasti tunnistettuun ongelmaan.
Työryhmän puheenjohtaja Kari Kemppainen kertoo mahdollisten ratkaisujen keskittyvän kolmeen kärkeen.
”Mikro- ja pienyrityksille sekä yhdistyksille ollaan laajentamassa peruspankkipalveluiden saatavuutta, palvelun laadullisia seikkoja määritellään ja de-risking -ilmiöön pyritään puuttumaan.”
De-risking -ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa pankki ei avaa tiliä tai lopettaa asiakkuuden riskien välttämiseksi kokonaisuudessaan riskien hallitsemisen sijaan.
Kemppaisen mukaan on keskeistä, että mahdolliset uudistukset ovat toimivassa tasapainossa rahanpesulainsäädännön kanssa.
”Lainsäädäntö antaa raamit palveluiden laajuudelle, mutta toivottavaa olisi myös asioiden lutviutuminen käytännössä asiakkaiden ja pankkien välillä, mitä onkin työryhmätoiminnan aikana tapahtunut”, Kemppainen pohtii.
VM:n työryhmän sihteeri Iida Hauhian mukaan tavoitteena on luovuttaa ministerille lainsäädäntöesitys vuoden 2026 tammikuussa.
”Tanskassa astui vuoden alussa vastaavanlainen laki voimaan yrityksien ja yhdistyksien pankkipalveluista, mikä on antanut perspektiiviä oman kolmen pääteesin lisäksi”, hän avaa.
”Tanskassa astui vuoden alussa vastaavanlainen laki voimaan.”
Finanssialan (FA) johtava asiantuntija Teija Kaarlela kertoo pankkisektorin hämmästyneen sen sijaan työryhmän synnystä, sillä he eivät ole tunnistaneet ongelmaa yhtä suureksi.
”Työryhmän toimeksiannossa on mittakaava pielessä. Luotettava tieto puuttuu, vaikka toki mediasta luetut yksittäistapaukset on tunnistettu meilläkin.”
Kaarlela selittää pankkien rajoittaneen yrittäjien pankkipalveluita, mikäli asiakkaalta ei ole saatu vaadittuja tietoja.
”Normaalisti asiakkaalta kysytään lisätietoja”, hän jatkaa.
”Tulisi tarkkaan määritellä, minkäkokoisille yrityksille ja kuinka laajoja palveluita velvoite koskisi.”
Kaarlela ei usko minkään pankin haluavan rajoittaa tarpeettomasti asiakkaaksi ottamista, vaikka puolustaakin pankkien elinkeinonvapautta.
”Tiukkeneva lainsäädäntö on tuonut pankeille lisävaatimuksia, joiden laiminlyönti voi johtaa sanktioihin.”
Tulevalta lainsäädännöltä FA:n johtava asiantuntija toivoo mahdollisimman rajattuja toimia.
”Tulisi tarkkaan määritellä, minkäkokoisille yrityksille ja kuinka laajoja palveluita velvoite koskisi pankkien kieltäytymis- ja irtisanomisperusteita unohtamatta”, Kaarlela päättää.
- Osaston luetuimmat
