Tuulivoimaloiden rakentaminen vähintään kahden kilometrin päähän pesistä on todennäköisesti vähentänyt törmäyskuolemien määrää. Kuva: Jaana Kankaanpää
Tuulivoimaloiden lapoihin törmää vuosittain jopa puolentusinaa pesimäikäistä merikotkaa
Tuulivoimaloilta tulisi tutkijoiden mukaan edellyttää voimalan toimintaa hidastavan tai sammuttavan teknologian käyttöä.
Merikotkan tiedetään olevan tuulivoimalatörmäyksille. Kuva: Hannu HuttuTurun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet tuulivoimaloiden lähelle pesimään asettuneiden merikotkien hengissä säilymistä. Tutkimuksen mukaan 2020-luvun alun voimalamäärällä voidaan arvioida tapahtuvan 4–6 aikuisten pesimäikäisten lintujen kuolemaa vuosittain.
Birdlifen mukaan merikotkakanta on reilut 500 paria.
Merikotkan tiedetään olevan tuulivoimalatörmäyksille altis laji, mutta kokonaisarviota törmäysten määristä ei ole Suomessa aiemmin laskettu. Turun yliopiston tutkijat arvioivat törmäysten määriä seuraamalla niiden hengissä säilymistä tuulivoimaloiden lähellä ja etäämmällä voimaloista sijaitsevilla pesimäreviireillä.
Turun yliopiston tiedotteen mukaan merikotkaemojen vuotuinen hengissä säilyminen vähäisempää tuulivoimalan läheisyydessä kuin kaukana voimaloista pesivillä linnuilla.
”Kun lasketaan, kuinka moni pesä on sijannut tuulivoimaloiden lähellä, voidaan arvioida, että viimeisen kymmenen vuoden ajan törmäykseen tuulivoimalan kanssa kuoli 4–6 reviiriyksilöä vuodessa”, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Carina Nebel tiedotteessa.
Tuulivoimaloiden rakentaminen vähintään kahden kilometrin päähän pesistä on todennäköisesti vähentänyt törmäyskuolemien määrää. Puskurivyöhykkeellä on ollut merkitystä.
Koska Suomen tuulivoimaloiden määrän arvioidaan lähivuosikymmeninä moninkertaistuvan, on tutkijoiden mukaan alueiden sijoittelussa tärkeää huomioida tuulivoimalle herkkien lajien, kuten meri- ja maakotkien esiintyminen.
”Harva yksittäinen hanke on merkittävä merikotkan tai minkään muun lajin kannalta yksinään, mutta yhteisvaikutukset voivat sitä olla”, muistuttaa ekologian professori Toni Laaksonen Turun yliopiston biologian laitokselta.
Tutkijoiden mukaan olisi syytä myös edellyttää enemmän törmäyksiä vähentävien tekniikoiden käyttöä. On olemassa esimerkiksi tekniikoita, joiden avulla tuulivoimaloita voisi pysäyttää tai hidastaa lintujen lähestyessä niitä.
On olemassa esimerkiksi tekniikoita, joiden avulla tuulivoimaloita voisi pysäyttää tai hidastaa lintujen lähestyessä niitä.
Seuraavassa vaiheessa tutkijat aikovat analysoida, kuinka paljon merikotkapopulaatio kestää tuulivoimaloiden aiheuttamaa lisäkuolleisuutta ennen kuin populaatio alkaa pienentyä.
Tutkimuksen suurin yksittäinen rahoittaja oli Koneen säätiö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
