• Laskelmat tarkentuivat: Tuulivoima voi viedä yli 50 000 hehtaaria maa-alaa lähivuosina

    Suomeen suunnitellusta tuulivoimasta vain muutama prosentti sijoittuu maatalousalueille.
    Tilaajalle
    Yksinkertaistetulla laskelmalla 7 500 tuulivoimalaa veisivät liityntälinjoineen lähemmäs 40 000 hehtaaria maata. Päälle tulee vielä kantaverkko, jota ei täydennetä ja ylläpidetä vain tuulivoiman takia.
    Yksinkertaistetulla laskelmalla 7 500 tuulivoimalaa veisivät liityntälinjoineen lähemmäs 40 000 hehtaaria maata. Päälle tulee vielä kantaverkko, jota ei täydennetä ja ylläpidetä vain tuulivoiman takia. Kuva: Petteri Kivimäki
    Maatalous|Energia
    28.2.202512:15
    Katja Lamminen

    Arviot tuulivoiman viemästä maa-alasta vaihtelevat sen mukaan, lasketaanko mukaan voimala-alueiden ja huoltoteiden lisäksi liityntä- ja voimalinjat.

    MT uutisoi 14.2.2025 Energiateollisuuden arviosta, jonka mukaan vuonna 2040 Suomessa on korkeintaan 7 500 tuulivoimalaa, jotka veisivät maa-alaa yhteensä 22 500 hehtaaria. Laskelma ei sisällä liityntälinjoja, vaan pelkät voimalaitokset ja huoltotiet.

    Energiateollisuus ry.n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan liittymisjohtojen viemää maa-alaa on vaikea arvioida, sillä niiden pituudet vaihtelevat paljon sijoituspaikan mukaan. Lisäksi liittymisjohdon ala pitää jakaa eri kokoisten tuulipuistojen voimaloiden lukumäärällä.

    Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että maa-alaa tarvitaan voimajohdon järeydestä riippuen noin 3–4 hehtaaria kilometriltä. Siihen lisätään molemmin puolin linjaa 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet, joilla puuston korkeutta rajoitetaan.

    Liityntäjohdot ja muu sähköverkko pyritään aina rakentamaan teiden viereen, niityille, pelloille, ja kallioisille alueille, jotta puuston raivaaminen vältetään.

    ”Jos oletetaan vaikkapa tyypillinen 20 tuulivoimalan puisto, jossa liityntäjohdon pituus olisi 10 kilometriä, yhtä voimalaa kohti tarvittaisiin johtokatua 1,5 ha”, Leskelä laskee.

    ”Kaikki tuulivoimapuistot eivät liity kantaverkkoon, vaan myös korkeajännitteiseen jakeluverkkoon. Se helpottaa pitkien liittymisjohtojen tarvetta.”

    Jukka Leskelä

    Yksinkertaistetulla laskelmalla 7 500 tuulivoimalaa veisivät liityntälinjoineen lähemmäs 40 000 hehtaaria maata. Päälle tulee vielä kantaverkko, jota ei täydennetä ja ylläpidetä vain tuulivoiman takia.

    ”Kaikki tuulivoimapuistot eivät liity kantaverkkoon, vaan myös korkeajännitteiseen jakeluverkkoon. Se helpottaa pitkien liittymisjohtojen tarvetta”, Leskelä huomauttaa.

    Kantaverkonkin huomioiden Leskelä uskoo tuulivoiman vievän korkeintaan runsaat 50 000 hehtaaria maa-alaa vuoteen 2040 mennessä.

    Suomeen suunnitellusta tuulivoimasta vain muutama prosentti sijoittuu maatalousalueille. Vuoden 2035 paikkeilla tuulivoima voisi Fingridin ennusteen mukaan tarvita noin 600 hehtaaria peltoalaa, kun voimalinjoja ei lasketa mukaan.

    Lisää aiheesta
    • Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa pääosin metsiin, kun taas aurinkovoimasta runsas viidennes on suunniteltu metsiin.

      Ympäristö | Näin paljon tuuli- ja aurinkovoima haukkaa maa-alaa vuonna 2040 – vihreän energian luontohaittojen vähentämiseen löytyy keinoja

      Tilaajalle
    • Tuulivoimayhdistys uskoo, että sähkön hintavaihtelut tasaantuisivat, jos Itä-Suomeen voitaisiin rakentaa merkittävästi enemmän tuulivoimaa.

      Energia | Tuulivoimayhdistys haluaa tuhat uutta voimalaa paitsioon jääneeseen Itä-Suomeen – Puolustusvoimat valmis ehkä vain noin kolmasosaan

      Tilaajalle
    • Voimalaitosten kiinteistöverokertymä on toistaiseksi pieni verrattuna kuntien keräämiin kunnallisveroihin, jotka puolestaan ovat jääneet monin paikoin kireiksi sote-uudistuksen jälkeen.

      Energia | Kunnat ovat huolissaan tuulivoimatuloistaan, vaikka Espoo vie valtiolta paljon suuremman tukipotin jo nyt

      Tilaajalle
    • Tuulivoimaloiden rakennus­paikat muuttuvat rakennus­maaksi, ja niille määrä­tään kiinteistövero.

      Energia | Tuulivoimahankkeissa tehdään 30–40 vuoden sopimuksia – Aarre kysyi asiantuntijoilta, mitä metsänomistajan kannattaa huomioida sopimusneuvotteluissa

      Tilaajalle
    • Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimalla katettiin viime vuonna hieman yli 18 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. LEHTIKUVA / Tomi Hirvinen.

      Energia | Tuulivoimasta kasvaa suurin uusiutuvan sähkön tuottaja – ohittaa tänä vuonna vesivoiman

    Artikkelin aiheet
    tuulivoima
    Energiateollisuus
    maankäyttö
    sähköverkko
    Fingrid
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi