Näin paljon tuuli- ja aurinkovoima haukkaa maa-alaa vuonna 2040 – vihreän energian luontohaittojen vähentämiseen löytyy keinoja
Metsäkadon ei arvioida kiihtyvän merkittävästi tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen myötä. Maailmalla kaivosten tarve vähenee.Tilaajalle
Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa pääosin metsiin, kun taas aurinkovoimasta runsas viidennes on suunniteltu metsiin. Kuva: Rami Marjamäki, Johannes Tervo, koonnut: Aatu JaakkolaAsiantuntijoiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen ei juuri kiihdytä metsäkatoa.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelä kertoo, että nykyisten alle 2 000 tuulivoimalan alta on raivattu korkeintaan 6 000 hehtaaria metsää.
”Se tarkoittaa 0,03 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Kyseisellä alalla tuotetaan neljännes sähköstämme.”
Leskelä huomauttaa hänen laskelmansa olevan yläkanttiin, koska jokainen voimala ei sijaitse metsässä, eikä vie kolmen hehtaarin alaa, johon lasketaan mukaan huoltotiet ja voimalinjat.
Kaiken kaikkiaan Suomessa hävitetään metsää vuosittain noin 14 000 hehtaaria rakentamisen ja viljelyn tieltä.
Energiateollisuuden selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2040 yhteensä 3 500–7 500 tuulivoimalaa, investointitahdista riippuen.
Leskelän mukaan 7 500 tuulivoimalaa veisi yhteensä 22 500 hehtaaria, jos oletetaan voimaloiden vievän yhä keskimäärin kolme hehtaaria maata. Tosin tulevat voimalat ovat nykyisiä suurempia, joten pinta-alan tarve tuulivoimalaa kohti voi olla hieman suurempikin.
Yksi laskentatapa on, kuinka monta tuulivoimalaa sijaitsee tuhannella neliökilometrillä. Niitä olisi isommassa skenaariossa 20. Tanskassa on tällä hetkellä 138 tuulivoimalaa tuhannella neliökilometrillä, joskin osa voimaloista on melko pieniä.
Meillä valtaosa tuulivoimasta on rakennettu metsiin, joskin tuulivoimaa suunnitellaan myös merelle, mikä pienentää maa-alan tarvetta.
”Ovatko asukkaat valmiita sietämään maisemassaan tuulivoimaloita tietäen, että haitta hyvitetään esimerkiksi kunnostamalla lintujen elinalueita toisaalla?”
Maksimaalisten investointien tuulivoimaskenaariossa noin 1,7 prosenttia Suomen pinta-alasta eli noin Kuusamon kunnan kokoinen alue sijaitsisi lähempänä kuin 500 metriä tuulivoimalasta.
”Kokonaan se alue ei tietenkään ole pois metsätalouskäytöstä tai muusta käytöstä”, Leskelä huomauttaa.
Aurinkovoiman osalta Energiateollisuus arvioi, että vuonna 2040 noin 0,05 prosenttia maamme pinta-alasta olisi aurinkovoiman käytössä. Se vastaa noin Kustavin kunnan kokoista aluetta.
Leskelän mielestä uusiutuvan energian rakentamiseen olisi tervetullutta kehittää yksinkertaisia ja helposti toteutettavia ja paikallisesti hyväksyttyjä kompensaatiomalleja.
”Ovatko asukkaat valmiita sietämään maisemassaan tuulivoimaloita tietäen, että haitta hyvitetään esimerkiksi kunnostamalla lintujen elinalueita toisaalla?” Leskelä pohtii.
Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen ei myöskään näe, että uusiutuva energia kiihdyttäisi merkittävästi metsäkatoa.
Vihreän siirtymän myötä energiantuotannon toimitusvarmuus paranee ja sähkölinjoja siirretään maan alle, joten metsäkato voi tulevaisuudessa vähentyäkin.
Sen sijaan bioenergian luontovaikutukset ovat mittavat johtuen päästöistä ja maankäytöstä. Metsien tehokäyttö on romahduttanut hiilinielun.
Tehokkaimmin vihreän energian luontovaikutuksia lievennetään valitsemalla harkiten voimaloiden sijainnit ja rakennusmateriaalit.
Tuulivoimatoimijat Arenso ja Suomen Hyötytuuli selvittivät konsulttifirma One Planet Partnersin kanssa vihreän siirtymän luontovaikutuksia. Selvityksen tuloksia käytiin läpi Vihreän siirtymän energiaratkaisujen luontovaikutukset -tilaisuudessa 30.1. Helsingissä.
Tehokkaimmin vihreän energian luontovaikutuksia lievennetään valitsemalla harkiten voimaloiden sijainnit ja rakennusmateriaalit.
Johtava asiantuntija Amanda Pasanen One Planetista täsmentää, ettei tuulivoimaloita pidä sijoittaa esimerkiksi lintujen tärkeille ruokailualueille ja muuttoreiteille.
Erityisesti petolintujen ja suurten maanisäkkäiden on raportoitu kärsivän tuulivoimasta, joka pilkkoo reviirejä. Tosin asiaa on tutkittu Suomen oloissa hyvin vähän. Vesivoiman tuottamiseksi on puolestaan padottu jokia ja heikennetty siten vaelluskalojen kantoja.
”Aurinkovoimatoimijoiden on hyvä miettiä sosiaalista hyväksyttävyyttä.”
Aurinkovoimaloita olisi parasta pystyttää jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön, kuten teollisuusalueille, parkkipaikoille ja rakennusten pinnoille.
Jukka Leskelä huomauttaa, että kantaverkkoon kytkettäviä, suuria aurinkovoimapuistoja on vaikea mahduttaa talojen katoille ja parkkipaikoille. Tuulivoiman rakentamista teollisuusalueille ja asutuksen lähelle puolestaan rajoittavat melu- ja turvallisuussäädökset.
Leskelän mielestä aurinkovoiman tieltä ei pitäisi raivata metsää kuin poikkeustapauksissa: ”Ei niitä pääosin olla metsiin suunnittelemassakaan, mutta aurinkovoimatoimijoiden on hyvä miettiä sosiaalista hyväksyttävyyttä.”
Voimaloita metsiin ajaa se, että metsämaa on halvempaa kuin peltomaa.
One planetin ja Suomen uusiutuvien selvityksen mukaan aurinkovoimaloista noin runsas viidennes on sijoitettu metsiin.
Vaikka aurinko- ja tuulivoimaan sekä akkuihin tarvitaan harvinaisia metalleja, vihreän siirtymän myötä kaivosten määrä maailmassa vähenee, kun lukuisia hiilikaivoksia voidaan sulkea. Samalla ilmansaasteet vähenevät.
Suomessa kaivosten määrä tosin lisääntynee arvokkaiden metallivarantojen takia. Siksi on tärkeää yhdenmukaistaa ja kehittää ympäristöluvitusta, jotta siinä huomioitaisiin ympäristölle haitallisten hankkeiden yhteisvaikutukset.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
