”Pelkään, että tuulivoimalat karkottavat loputkin ihmiset, jotka täällä ovat. Maaseudun kaunis idylli häviää”, sanoo Huttulan tilan emäntä, höyläämöyrittäjä, kahden lapsen äiti Milla Tikkanen.
Pielavedelle on suunnitteilla neljä tuulivoimahanketta: Löytänä, Muntterinkangas, Vornankorpi ja Tervasuo.
Löytänän tuulivoimala-alueen lähimmät voimalat tulisivat kahden kilometrin päähän Pahkamäen kylässä sijaitsevan Huttulan tilan päärakennuksesta. Lisäksi Iisalmen puolelle, kahden kilometrin päähän, tulisi toinen tuulivoimapuisto, Vuorimäki. Yhteensä myllyjä voi tulla puistoihin 40.
Myllyt tulisivat hallitsemaan korkealla mäellä sijaitsevan tilan maisemaa. Niiden lavat pyyhkäisevät 320 metrin korkeudelta – lähes yhä korkealta kuin kaksi Näsinneulaa päällekkäin.
”Lapsiperheen äitinä mietin omien lasteni tulevaisuutta. Haluamme mahdollisuuden kasvattaa lapsia täällä maalla puhtaassa ja rauhallisessa ympäristössä”, sanoo Tikkanen.
Isäntä Timo Berg on katsellut maisemaa sukutilallaan koko ikänsä. ”Kyllä se pilalle menee.”
”Pielavedellä ei tule olemaan paikkaa, jossa ei tuulimyllyä näy”, sanoo metsästystä harrastava pielavetisen Lampaanjärven kylän asukas Tuomo Väätäinen.
Tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä tosi paljon, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
”Suomessa on nyt seitsemän gigawattia tuulivoimaa. Tänä vuonna valmistuu yksi gigawatti ja ensi vuonna 1,3 gigawattia.”
”Hyvien hankealueitten löytäminen on vaikeampaa kuin aiemmin, koska hankkeita on tosi paljon suunnitteilla. Porukka etsii nyt paikkoja hirveän paljon ennen kaikkea Itä-Suomesta ja keskisestä Suomesta”, kertoo Mikkonen.
Kasvaneet tornikorkeudet mahdollistavat tuulivoimapuiston rakentamisen rannikon tuntuman lisäksi metsäiseen sisämaahan. Siellä hyvät tuuliolosuhteet ovat rannikkoa korkeammalla.
Pohjois-Savossa oli viime vuoden lopussa Suomen maakunnista vähiten tuulivoimaloita, kolme kappaletta. Eniten niitä oli Pohjois-Pohjanmaalla, 609, kertovat Tuulivoimayhdistyksen tilastot.
Tammikuussa Suomeen oli suunnitteilla 11 768 voimalaa, joista Pohjois-Savoon oli tulossa 3,3 prosenttia.
Vuoden 2023 loppuun mennessä rakennetusta tehosta kotimaisessa omistuksessa on 42 prosenttia, ulkomaisessa 58 prosenttia, kertoo Mikkonen.
Maanomistajat ovat tuulihankkeissa eriarvoisessa asemassa.
Tuulivoiman kaava-alueen maanomistaja pääsee nauttimaan huomattavista vuokratuloista ja vaikuttamaan maansa käyttöön, kun taas maanomistajat kaava-alueen ulkopuolella joutuvat sähkönsiirtoverkkojen osalta tyytymään lunastusmenettelyn mukaiseen korvaukseen, mikä on karkkirahoja, Väätäinen ja Huttulan tilan vanhaisäntä Ahti Berg sanovat.
Löytänän tuulivoimahankkeen kaava-alue on 2 300 hehtaaria. Suurimmat hankealueen maanomistajat ovat Sustainable Forestry Finland Oy, Tornator Oyj ja seurakuntayhtymä.
Ahti Berg kysyy, hyväksyvätkö ministerit yksityisen omaisuutensa lunastuksen viidellä prosentilla käyvästä hinnasta.
Timo Berg toimii Metsänhoitoyhdistys Savotan hallituksessa, jossa ollaan huolissaan yksityismetsänomistajien oikeusturvasta sähkönsiirtolinjojen korvausmenettelyssä.
Hallitus aikoo korottaa sähkönsiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia korvauksia. Esitys lunastuslain korvausperusteiden uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Väätäisen mukaan prosenttikorotusten jälkeenkin korvaukset ovat yhä karkkirahoja.
”Sähkönsiirtolinjojen ja tiestön alle jäävän metsän tulisi olla samanarvoisessa asemassa tuulivoimalan alle jäävän maan kanssa. Oikeus ja kohtuus ei muutoin kohtaa.”
Löytänän tuulipuiston kaava-alueen sisällä olevat voimalat, tiestöt ja sähkönsiirtoalueet vaativat noin 26 hehtaaria, jos voimaloita tulee 13. Kaava-alueen ulkopuolelle jäävät tiet ja sähkönsiirtolinjat vievät metsämaata jopa 150 hehtaarin alalta, Väätäinen laskeskelee.
Ahti Berg kysyy, hyväksyvätkö ministerit yksityisen omaisuutensa lunastuksen viidellä prosentilla käyvästä hinnasta.
Pahkamäellä on pidetty maatilaa vuodesta 1620. Sama suku on harjoittanut metsätaloutta nykypäivään asti.
Timo Berg viljelee ohraa ja harjoittaa metsätaloutta yli 300 hehtaarin tilalla. Lisäksi tilalla toimii puualan yritys AB-Wood Oy, joka työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä. Puuseppänä toimii toinen yrittäjistä Pasi Berg, Timon veli.
Timo Bergiä mietityttää, mitä tuulivoimalat tekevät luonnolle.
”On väärin, että tänne puhtaaseen luontoon tehdään tuuliteollisuusalue, joka saastuttaa luontoa muun muassa mikromuovilla. Sitä voi viimeisten tutkimusten mukaan irrota pienemmistä myllyistä 70 kiloa vuodessa myllyä kohti.”
”On jo maallikollekin selvää, että tuulivoimalan siipien kehänopeuden ollessa 400 kilometriä tunnissa vaikutuksia tulee myös melun puolesta.”
”Se meitä ärsyttää, että meitä pidetään tyhminä.” Tuomo Väätäinen
Asukaskyselyssä kolme neljäsosaa vastaajista koki Löytänän tuulivoimahankkeen vaikutukset maisemaan, alueen arvostukseen, luonnon tarkkailuun ja siitä nauttimiseen melko tai erittäin kielteisiksi.
”Asia nollattiin sillä, että vastustajien kerrottiin olevan aktiivisimpia”, kertoo Väätäinen. ”Se meitä ärsyttää, että meitä pidetään tyhminä.”
Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen havainnekuvat tuulivoimaloiden vaikutuksista maisemaan on otettu laajakulmalla, joten tuulivoimaloita tuskin erottaa niistä.
Johtava asiantuntija Janna Riikonen konsulttiyhtiö WSP Finlandista kertoo, että laajakulmakuvien käyttäminen on yva-selostuksissa vakiintunut ja tavallinen tapa.
”Paikalliset pitävät mallinnuskuvia irvikuvina. Uskottavuus yva-selostuksen tekijöihin on mennyt suunnilleen nollaan”, sanoo Väätäinen.
Tikkasen mielestä avoin keskustelu tuulivoimasta olisi tarpeen. ”Koen, että ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitään, vaan pelkäävät, että mitä minusta ajatellaan.”
Asukkaat kokevat, että konsulttiyhtiöt tekevät yva-selostuksen puolueellisesti, joten kuntapäättäjät eivät pysty muodostamaan hankkeesta todellista kokonaiskäsitystä päätöksentekoa varten.
”Kahta tuulipuistoa ei voi peräkkäin tehdä, kerrannaisvaikutukset ovat niin suuret”, sanoo Iisalmen luonnon ystäväin puheenjohtaja, Pohjois-Savon piirin hallituksen jäsen Jarmo Yliluoma.
Esimerkiksi isot petolinnut onnistuvat väistämään yhden tuulivoimala-alueen, mutta kahta aluetta peräkkäin on jo mahdotonta väistää. ”Törmäyksiä tulee.”
Lintuselvityksessä todettiinkin alueen olevan petolintujen muuttoreitillä.
Tuulipuisto ei Yliluoman mukaan sovi susialueelle. Löytänä ja Vuorimäki nirhaisivat kumpikin Rytkyn susireviirin ydinalueesta paloja pois. ”Sudet voivat tulla lähemmäs ihmistä, pihoihin.”
Yliluoman mukaan Löytänän hankkeen luontoselvitykset on tehty yllättävän huonosti. Lintujen pesintää on kartoitettu vain yhdellä pesimäkaudella.
”Se pitäisi ehdottomasti tehdä 2–3 pesimäkaudelta, että saadaan oikea kuva siitä, mitä menetetään.”
Esimerkiksi pöllöjen määrä todettiin vähäiseksi, vaikka tosiasiassa kyse on Yliluoman mukaan kahden peräkkäisen myyräkatovuoden vaikutuksista.
Riikonen kertoo, että on yleinen käytäntö, että selvitykset tehdään kertaalleen eli yhtenä vuotena. Jos on tietoa tai erityistä syytä uskoa, että alueella on jotain, mitä pitäisi selvittää tarkemmin, täydentäviä selvityksiä voidaan tehdä.
”Löytänän tapauksessa tämä oli tarpeen viitasammakon osalta, mutta muuten katsottiin, että sopivat selvitykset saatiin tehtyä yhden vuoden aikana.”
Kasvillisuuskartoitus tehtiin Yliluoman mukaan väärään aikaan: kesäkuun alussa. Se pitäisi tehdä kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa, jotta harvinaiset kasvit todella olisivat ehtineet puskea esiin maan povesta.
Riikosen mukaan kesäkuun alku on yleensä hyvää aikaa yleiselle kasvillisuusselvitykselle.
Paikalliset, jotka ovat vuosia alueella liikkuneet, metsästäjät ja luonnossa liikkuvat alueensa asiantuntijat on sivuutettu luontoarvioiden teossa täysin, Väätäinen sanoo.
”Moni tulee kaukaakin katsomaan tällaisia maisemia.” Milla Tikkanen
Milla Tikkasen haaveena on aloitella metsästys- ja luontomatkailua Pahkamäellä. 700 metrin päässä olevassa 160-neliöisessä kyläkoulussa voisi majoittua. Aamupalaa tehtäisiin oman tilan aineksista.
”Näkisin metsästysmatkailulla olevan mahdollisuuksia täällä Pohjois-Savossa. Esimerkiksi täällä Pahkamäessä on asiantunteva metsästäjäverkosto sekä eettinen ja luontoa kunnioittava elämäntapa, jota olisi hyvä tuoda esiin maailmalla.
Vuorimäen tuulivoimala-alue voi edetä kaavan hyväksymiskäsittelyyn vuoden loppuun mennessä, Löytänä vuodenvaihteessa.
”Maailmalla riittää myllyjä. Moni tulee kaukaakin katsomaan tällaisia maisemia”, sanoo Tikkanen.
