Tuulivoimaan liittyviä haittoja voi vähentää tehokkaasti yhdellä keinolla – unihäiriöistä kaivataan lisää tutkimuksia
THL:n Timo Lanki toivoo lisää tutkimusta tuulivoimaan liittyvistä unihäiriöistä. Niistä on niin vähän tutkimuksia, että WHO ei ole voinut asettaa ohjearvoja.Tilaajalle
Emeritusprofessori Suomen mukaan tuulivoiman terveyshaittoihin suhtaudutaan tänä päivänä samoin kuin hänen varoituksiinsa sähkömagneettisesta säteilystä virkistysympäristöissä 45 vuotta sitten. Kuva: Kari SalonenTuulivoimaloiden melu on liikennemelua häiritsevämpää, kertoo johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Se on jaksollista ääntä: lavojen pyöriessä voi kuulua suhahduksia. Tuulivoimaloiden melu ei myöskään hiljene yötä kohti.
” Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tuulivoimaloiden ympäristössä esiintyvät melutasot aiheuttaisi sairauksia. Näin on myös omassa tutkimuksessamme. Lääkkeiden käyttö ei ole ollut yleisempää tuulivoimaloiden lähellä”, kertoo Lanki.
Suomen päiväajan ohjearvo ulkomelutasolle on 55 desibeliä ja tuulivoimalle erikseen 45. Maailman terveysjärjestö WHO:lla on sama ohjearvo tuulivoimamelulle. Lisäksi Suomessa tuulivoiman desibeliraja on yöllä 40.
Välke- ja melurajat määräävät, mikä on tuulivoimalan turvallinen etäisyys asutukseen. Kilometrirajoja sille ei ole annettu.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että riskiä sairauksille ei ole, jos pysyy ohjearvoissa.”
Lanki kehottaa suhtautumaan yksittäisiin tieteellisiin tutkimuksiin varauksella.
Tuulivoimaloiden pitää olla keskimäärin kolmen kilometrin päässä, jotta niiden lähellä olisi turvallista asua pitkäaikaisesti, kertoo emeritusprofessori, Jyväskylän yliopiston terveystieteiden dosentti Kimmo Suomi.
”Jos ollaan 2–3 kilometrin päässä tuulivoimalan roottoreista, siinä on erittäin suuret mahdollisuudet sairastua esimerkiksi tinnitukseen. Siitä on paljon tutkimusnäyttöä maailmalta”, kertoo Suomi.
”Ei ole vahvistettua tieteellistä näyttöä sellaisesta”, kommentoi Lanki.
Lanki kehottaa suhtautumaan yksittäisiin tieteellisiin tutkimuksiin varauksella. Esimerkiksi WHO:n arviot ovat luotettavia, sillä ne perustuvat kaikkeen tieteelliseen näyttöön.
Tuulivoimaa on Suomen mukaan tutkittu ehkä pisimpään Itä-Australiassa. ”Eräässä tutkimuksessa laitettiin tuulivoima-alueita ja tautirekistereitä päällekkäin. Muun muassa syöpää esiintyi enemmän tuulivoima-alueiden lähellä.”
”En ole kyllä nähnyt tuollaista. Onko se kuitenkaan tieteellisesti arvioitu, koska luulisin, että olisin kyllä nähnyt”, miettii Lanki.
Suomi kertoo myös, että pitkäaikaisen altistuksen infraäänelle epäillään aiheuttavan kollageenimuutoksia esimerkiksi sydän- ja aivoverisuonissa.
”Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että melutasot joita esiintyy tuulivoimaloiden ympäristössä voisivat aiheuttaa sellaista”, Lanki sanoo.
Entä vaikutus unen laatuun?
Osa alle 2,5 kilometrin päässä voimaloista asuvista ihmisistä kokee, että voimalat häiritsevät heidän untaan.
Lanki toivoo lisää tutkimusta unihäiriöistä. Niistä on niin vähän tutkimuksia, että WHO ei ole voinut asettaa ohjearvoja.
”Tuulivoimaloiden tutkiminen on maailmallakin ehkä vähentynyt.”
”Tuulivoimaloiden tutkiminen on maailmallakin ehkä vähentynyt.” Timo Lanki
Suomen mukaan kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta ei ole tehty Suomessa hänen mukaansa riittävästi tutkimusta. Nämä tekijät ovat infraääni, matala ääni ja värähtely.
Alle 20 hertsin infraääni on Suomen mukaan hyvin myrkyllistä, vaikka sitä ei ihminen pysty havaitsemaan.
Infraäänen terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, mutta asiaa on tutkittu vähän, eikä pitkäaikaisen altistumisen haittoja voida sulkea täysin pois. Tähän johtopäätökseen tuli kirjallisuusselvitys, jossa THL oli mukana.
Uudemmissa kokeellisissa tutkimuksissa Suomessa ja Australiassa infraääni ei aiheuttanut laboratoriossa fysiologisissa mittauksissa mitään muutoksia, kertoo Lanki.
Noin 15 prosenttia alle 2,5 kilometrin etäisyydellä voimaloista asuvista koki tutkimuksessamme, että infraääni aiheuttaa oireita, kertoo Lanki.
Oireet eivät kuitenkaan yleisesti ottaen vaikuta olevan yleisempiä tuulivoiman lähellä.
”Tämä viittaa osin siihen, että ihmiset yhdistävät olemassa olevia oireita infraääneen. Tämänhetkinen käsitys on, että tuulivoimaloiden melun terveysvaikutukset eivät poikkea muun ympäristömelun vaikutuksista”
”Toivon lisää EU-säätelyä tuulivoiman terveyshaitoista.” Kimmo Suomi
Australiassa nuorempi polvi näkee Suomen mukaan puunlatvojen ylle nousevat myllynlavat samanlaisena edistyksen merkkinä kuin kirkkojen ristit menneisyydessä.
Samalla kesäolympialaiset vuonna 2032 järjestävässä Brisbanessa pelätään, häiritsevätkö tuulivoimalat olympiaturismia.
”Jos Suomessa tuulimyllyjä pannaan lähelle kansallispuistoja, maisema menee. Silloin poistuu paljon liikunnan ja vapaa-ajan harrastuneisuutta”, kertoo elinympäristöjen terveellisyyttä tutkinut Suomi.
Emeritusprofessori Suomen mukaan tuulivoiman terveyshaittoihin suhtaudutaan tänä päivänä samoin kuin hänen varoituksiinsa sähkömagneettisesta säteilystä virkistysympäristöissä 45 vuotta sitten.
”Meidät tutkijat leimattiin silloin lähes hulluiksi. Nyt sähkömagneettisesta säteilystä on tiukat EU-normit lainsäädännössä. Toivon lisää EU-säätelyä tuulivoiman terveyshaitoista.”
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että riskiä sairauksille ei ole, jos pysyy ohjearvoissa.” Timo Lanki
Haittojen kokemusta ja valituksia voi vähentää Langin mukaan tehokkaasti yksi asia: tuulivoimayhtiön aito keskustelu alueen asukkaiden kanssa suunnitteluvaiheessa.
Mitä enemmän haittoja, hyötyjä ja tuulivoimaloiden sijaintia käydään yhdessä läpi, sitä vähemmän voimaloista saattaa tulla haittaa ja valituksia.
- Osaston luetuimmat
