• Metsäkatoasetukseen havitellaan merkittävää muutosta: Ei koskisi käytännössä Suomea ja muita matalan riskin EU-maita

    EU-parlamentin keskustaoikeistoryhmä haluaa sittenkin avata kiistellyn lakipaketin ja lykätä sen toimeenpanoa kahdella vuodella.
    Tilaajalle
    EU:n kiisteltyyn metsäkatoasetukseen havitelleen nyt muutosta, jonka mukaan se ei käytännössä koskisi Suomen kaltaisia matalan metsäkatoriskin EU-maita.
    EU:n kiisteltyyn metsäkatoasetukseen havitelleen nyt muutosta, jonka mukaan se ei käytännössä koskisi Suomen kaltaisia matalan metsäkatoriskin EU-maita. Kuva: Pasi Leino
    Metsä|Metsäpolitiikka
    7.11.202411:56
    Tapio Nurminen
    München

    Parlamentin EPP-ryhmä, johon myös suomalaiset kokoomusmepit kuuluvat, esittää muutoksia metsäkatoasetukseen, jonka lykkäyksestä parlamentin on tarkoitus äänestää 14. marraskuuta. MT:n saamien tietojen mukaan, merkittävin muutos olisi se, ettei asetus koskisi käytännössä lainkaan matalan metsäkatoriskin EU-maita. Suomi kuuluisi tähän ”riskittömään” luokkaan.

    Lisää aiheesta
    • Euroopan parlamentti päätti tänään, että se äänestää metsäkatoasetuksen lykkäämisestä marraskuun täysistunnossa.

      Metsäpolitiikka | Lykkääntyykö metsäkatoasetus? Ratkaisu saadaan marraskuussa

      Tilaajalle

    Asetuksessa sekä EU-maat että unionin ulkopuoliset kolmannet maat on niiden metsäkatotilanteen perusteella jaettu riskiluokkiin. EPP haluaisi, että asetukseen tulisi myös ”nollariskiluokitus”. Se tarkoittaisi, ettei asetus koske suurinta osaa EU:n metsäisistä jäsenmaista.

    Euractive-verkkosivusto tietää kertoa, että muutosesitykset on tehty saksalaisen EPP-edustaja Christine Schneiderin nimissä. Muutosten lisäksi parlamentin suurin ryhmä esittää, että asetuksen toimeenpanoa lykätään kahdella vuodella.

    Metsäkatoasetuksen toimeenpano oli tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa. Lain soveltamiseen liittyvien haasteiden vuoksi EU-komissio ilmoitti 2. lokakuuta, että toimeenpanoa lykätään vuodella. Samassa yhteydessä komissio julkaisi soveltamisohjeet, joita sekä EU:n kauppakumppanit että jäsenmaat olivat tivanneet kuukausien ajan.

    EU-jäsenmaiden neuvosto siunasi lykkäyksen 16. lokakuuta ja parlamentin enemmistö pääsi periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että lykkäyksestä päätetään nopeutetulla menettelyllä 14. marraskuuta. Nyt EPP-ryhmä on rikkomassa tämän konsensuksen.

    Lisää aiheesta
    • Metsäkatoasetus koskee esimerkiksi kahvia. Kuvassa kahvipensas.

      Metsäpolitiikka | EU:n jäsenmaat kannattavat metsäkatoasetuksen lykkäämistä – myös Suomi äänesti lykkäyksen puolesta

    Teollisuus on sekä jäsenmaista että kumppanimaista viestittänyt vastustavansa asetuksen avaamista. Entistä pidempi lykkäys tarkoittaisi, että yritysten kannalta myrkyllinen epävarmuus jatkuu.

    Asetuksen mukaan EU-alueella ei saisi jatkossa myydä metsäkatoa aiheuttavia tuotteita. Metsäkadolla tarkoitetaan käytännössä metsän raivaamista maatalouskäyttöön. Asetuksen piirissä ovat kahvi, kaakao, palmuöljy, puu, soija naudanliha ja kumi.

    Suomessa eniten närää on herättänyt se, että navettojen ja karjasuojien tieltä ei alkuperäisen asetustekstin perusteella saisi enää kaataa puita. EU-komission julkaisemissa soveltamisohjeissa tähän on saatu poikkeus. Sen mukaan uusia navettoja saa erityisissä sääolosuhteissa rakentaa, kun niiden tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia.

    Lisää aiheesta
    • Maaseudun Tulevaisuuden maatalouden päällikkö Laura Ruohola (oik.) veti Helsingin maatalouskonemessuilla paneelikeskustelun siitä, kenen ääni kuuluu ruokaketjussa.

      Politiikka | Kotimainen ruoka ja metsäkatoasetus ovat törmäyskurssilla – ”Ruuantuotanto suurin yksittäinen luontokadon aiheuttaja”

    • Euroopan komission julkaisemien ohjeiden perusteella metsäkatoa ei tapahdu, jos puita kaadetaan äärimmäisissä sääoloissa eläinten hyvinvoinnin takia. Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi puiden kaatamista navetan tieltä.

      Metsäpolitiikka | Essayah: ”Navettainvestoinnit voivat Suomessa jatkua” – pienille yrityksille luvassa helpotuksia

      Tilaajalle
    • Metsäkadon torjunta on metsäalalle tärkeä asia, Karoliina Niemi painottaa.

      Metsäpolitiikka | Metsäkatoasetuksen viivästyminen on hyvä uutinen metsäalalle – yritykset ehtivät valmistautua sen velvoitteisiin

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsäkatoasetus
    EPP-ryhmä
    EU-parlamentti
    Suomi
    ympäristöpolitiikka
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin