Kahvi aiheuttaa WWF:n selvityksen mukaan suomalaisten kuluttamista tuontihyödykkeistä eniten metsäakatoriskiä. Kuva: Satu LehtonenMiksi metsä häviää?
Tropiikin yhä jatkuva metsäkato johtuu viljelytuotteiden valtavasta kysynnästä, mutta myös köyhyydestä. Puun tuottaminen on harvoin ensisijainen syy.TilaajalleAamu alkaa kahvikupposella ja jatkuu töihin kumipyörien varassa. Päivän ruokailuissa kuluu kookosta, broileria ja suklaata. Illalla on aika rentoutua sanomalehteä lukien takkatulen ääressä.
Jos kuvitteellisesta arkipäivästä pitäisi etsiä metsäkadon aiheuttajia, moni saattaa epäillä ensiksi paperia ja polttopuuta, joiden tuotanto edellyttää puiden kaatamista.
Todellisuudessa suomalaisten kulutuksen suurin metsäsyöppö lienee kahvi. Ympäristöjärjestö WWF:n selvityksen mukaan se oli vuosina 2015–2017 eniten metsäkatoriskiä aiheuttava tuontihyödyke Suomessa. Kakkossijalla on valtaosin rehukäyttöön tuotava soija. Puu- ja paperituotteet olivat vasta kolmannella sijalla.
Kahvin, soijan, kumipuun, palmuöljyn ja ruokosokerin kaltaisten kasvien viljely nielee maata, jota yhä raivataan trooppisista luonnonmetsistä. Trooppisten alueiden metsäkadosta lähes puolet liittyy maailmanlaajuiseen kauppaan, sanoo trooppisen metsänhoidon emeritusprofessori Markku Kanninen.
”Tropiikin metsäkadon pääasialliset syyt ovat maatalous, karjankasvatus ja kaivosteollisuus, Afrikassa myös puuenergia. Metsäkadon syyt eivät useinkaan liity suoranaisesti puuntuotantoon, mutta joskus kyllä puihin. Aasiassa raivataan esimerkiksi metsää noin 100 000 hehtaaria vuodessa kumipuuviljelmien tieltä.”
Brasilian vientiviljelmillä tuotetaan muun muassa soijapapua muun maailman rehutarpeiksi. Kuva: Tuulikki ViiloViime vuonna maailman trooppiset luonnonmetsät hupenivat WRI-tutkimuslaitoksen mukaan 3,7 miljoonalla hehtaarilla. Se on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, mutta yhä selvästi enemmän kuin ennen vuotta 2016, jolloin metsäkato harppasi ennätysmäisen laajaksi.
Brasilia ja Indonesia ovat laajoine vientiviljelmineen perinteisesti olleet metsäkadon kärkimaita. Viime vuosina kakkossijalle Indonesian ohi on noussut keskiafrikkalainen Kongon demokraattinen tasavalta.
Afrikan maissa suurin osa metsäkadosta johtuu maataloudesta ja kaivosteollisuudesta. Lisäksi metsien tila heikkenee ja puuvaranto vähenee polttopuun ja puuhiilen tuotannon takia.
”Tuloja hankitaan kaatamalla metsää polttopuuksi ja puuhiileksi.”
Metsä voi olla köyhille ihmisille ainoa toimeentulon lähde.
”Esimerkiksi Sambiassa menetettiin puolet maissisadosta viime vuonna. Metsä on ainoa turvaverkko, kun ihmiset putoavat köyhyyteen sadon epäonnistumisen takia. Tuloja hankitaan kaatamalla metsää polttopuuksi ja puuhiileksi.”
Hakkuiden määrästä ja toistumisesta riippuu, toipuuko metsä polttopuuhakkuista entiselleen. Uusimpien tutkimusten mukaan noin kolmannes Afrikan metsäenergiasta ei ole täysin uusiutuvaa, koska puusto ei palaudu hakkuiden jälkeen.
Poliittisilla päätöksillä voi olla suuri vaikutus metsäkatoon. Esimerkiksi Brasiliassa presidentti Lula da Silvan ensimmäisellä kaudella Amatsonin alueen metsäkato väheni yli 50 prosenttia. Sen jälkeen hallinnut Jair Bolsonaro suosi maatalousmaan raivaamista, mikä lisäsi metsäkatoa. Viime vuonna uudelleen valitun da Silvan toisella kaudella metsäkadon vauhti on taas selvästi hidastunut.
Kansainvälisillä toimillakin on merkitystä. EU pyrkii hillitsemään trooppista metsäkatoa metsäkatoasetuksella. Asetus astui kesällä voimaan, mutta jäsenmaat aikovat lykätä sen toimeenpanoa vuodella.
Kansainvälisillä sopimuksilla on vaikutusta metsäkatoon, sanoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen. Kuvassa hän on Laosissa, jossa nopeasti laajentunut kassavan viljely on uusi metsäkadon aiheuttaja.”Kansainväliset sopimukset ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan. Jos kauppa aiheuttaa ongelmia, jotenkin siihen pitää puuttua”, Kanninen toteaa.
EU on toisaalta maailmankaupassa niin pieni toimija, ettei se yksin ratkaise tropiikin metsäkadon ongelmia.
”Jos suuret kuluttajamaat lähtevät noudattamaan määräyksiä, sitten se alkaa purra globaaliinkin kauppaan.”
Esimerkiksi laittoman puun kauppaa kitkevä sopimus on ollut voimassa jo 10 vuotta. EU:n ohella Yhdysvalloilla on samankaltaista lainsäädäntöä.
WWF Suomen kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen mukaan ilmastosopimuksilla on ollut vaikutusta muun muassa Indonesian metsäpolitiikkaan.
”Indonesia on päättänyt, että metsät ovat sille merkittävä keino kansallisessa ilmastopolitiikassa. Sen takia maa on pyrkinyt vähentämään metsäkadon aiheuttamia päästöjä.”
”Monilla ei ole ollut tietoa, mistä heidän raaka-aineensa tulevat. Vuoden sisällä on tapahtunut iso muutos, kun metsäkatoasetus on tulossa.”
Kaukonen näkee työssään myös metsäkatoasetuksen vaikutuksen, vaikka asetus ei ole vielä voimassa ja sen yksityiskohdat ovat auki. WWF käy Suomessa vuoropuhelua metsäkadosta esimerkiksi Fazerin, Pauligin, S-ryhmän ja Keskon kanssa.
”Aiemmin metsäkatovapaa arvoketju oli yrityksille vieras ajatus. Monilla ei ole ollut tietoa, mistä heidän raaka-aineensa tulevat. Vuoden sisällä on tapahtunut iso muutos, kun metsäkatoasetus on tulossa.”
Paikallisista oloista johtuvaan metsäkatoon WWF pyrkii vaikuttamaan toisin keinoin. Monesti ensimmäinen askel on auttaa kyläyhteisöjä virallistamaan hallinta- tai omistusoikeus metsään. Sen jälkeen tehdään metsänhoitosuunnitelma. Järjestön eri hankkeissa pyritään löytämään yhteisöille myös uusia kestäviä toimeentulon muotoja, kuten pienimuotoista kaupallisten kasvien viljelyä tai kalankasvatusta. Metsän käyttö on jatkuvaa tasapainottelua toimeentulon ja suojelun välillä.
”Paikalliset yhteisöt ovat usein aika huolestuneita metsäkadosta, mutta samalla he korostavat kehitykseen liittyviä tarpeita: toivotaan teitä, työpaikkoja ja rahaa. Nopea vaurastuminen on monien haave.”
Puiden viljely on tropiikissa yhä houkuttelevampi elinkeino. Kuvassa eukalyptuskuorma etiopialaisella maantiellä. Kuva: Tuulikki ViiloKannisen mukaan arvokkaiden puiden viljely on yhä houkuttelevampi elinkeino tropiikissa.
”Ghana on nyt Afrikan suurin tiikin kasvattaja, siitä on tullut vuosittain 200 miljoonan dollarin vientibisnes. Hinta on niin kova, että puu tuo maanomistajalle hehtaaria kohti saman tulon kuin maatalous.”
Alkuperäisiä metsiä syrjäyttävän metsäkadon varjoon jää usein se tosiasia, että monilla alueilla tropiikissa metsät valtaavat hylättyjä laitumia ja viljelysmaita takaisin. Monimuotoisen sademetsän palautumiseen voi mennä vuosikymmeniä, mutta vähintään hiilinieluina nuoret metsät toimivat jo nyt.
”Alueilla, joilla on siirrytty tehokkaaseen maatalouteen, syrjäisimpiä palstoja ei enää tarvitakaan. Jos eläimet eivät laidunna alueella, metsät kasvavat väkisin takaisin. Esimerkiksi Costa Ricassa kehitys on jatkunut 1980-luvulta asti, ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja maatalous tehostuu.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
