Tällaisia ovat Suomen rahoittamat vaneritehtaat Afrikassa – puuta korjataan joutomaille perustetuilta viljelmiltä

Yksi Finnfundin suurimmista ja pitkäaikaisimmista sijoituskohteista on Länsi-Afrikassa Ghanassa ja Sierra Leonessa toimiva Miro Forestry. Yhtiöllä on molemmissa maissa vaneritehtaat ja tuhansia hehtaareja puuviljelmiä. Finnfundin lisäksi yhtiön omistajina on muiden valtioiden kehitysrahoittajia sekä yksityisiä sijoittajia.

”Viime vuonna tuotanto oli yli 20 000 kuutiota vaneria, tänä vuonna tuplataan se ja ensi vuodelle tavoite on 90 000 kuutiota. Miro on muuttumassa metsänistutusyhtiöstä kohti teollisempaa toimijaa”, kertoo Finnfundin metsäsijoituksista vastaava Ilkka Norjamäki.

Kestävyys näkyy esimerkiksi siinä, että yhtiön vuokraamista maista 21 000 hehtaaria on puuviljelmiä ja yli 10 000 hehtaaria suojelualueita, joilla alkuperäinen metsäluonto elpyy vähitellen. Muutamaa sataa hehtaaria ennallistetaan aktiivisesti.

Alueet on vuokrattu valtiolta. Vuokra on edullinen, mutta aikanaan valtio saa oman siivunsa puun myyntituloista.

”On otettu tosi hyvin vastaan, että alueelle on tullut vakavamielinen yksityissektorin toimija, joka työllistää merkittävästi. Valtio on yrittänyt istuttaa omia metsiä, mutta budjettirahoitus vaihtelee paljon vuosien välillä.”

Miron puuviljelmät on perustettu Ghanassa valtion metsään, joka on hakattu 1980-luvulla paljaaksi eikä ole päässyt uudistumaan laittoman viljelyn, laidunnuksen ja maastopalojen vuoksi. Luonnontilaista metsää ei korvata puuviljelmillä.

Ghanassa ja Sierra Leonessa toimiva Miro Forestry perustaa puuviljelmiä loppuun hakatuille metsäalueille. Yhtiöllä on omia taimitarhoja. Kuva: Finnfund

Yrityksen tuotteilla ja metsäviljelmillä on FSC-sertifikaatti, ja tavoitteena on alusta asti täyttää EU:n metsäkatoasetuksen vaatimukset. Hiilensidonta on yksi tulonlähde. Viljelyssä on enimmäkseen ulkomaisia puulajeja kuten akaasiaa ja eukalyptusta, koska niiden ominaisuudet ja kaupallisen kasvatuksen edellytykset tunnetaan hyvin.

”Pyrimme rakentamaan kestävämpää metsäsektoria. Afrikan keskiluokka ja mantereen oman kysyntä puutuotteille kasvavat. Tavoite on, että niiden tuotanto olisi jatkossa kestävämmällä pohjalla”, sanoo Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Anne Valto.

Valton mukaan oleellinen osa kestävyyttä on paikallisten ihmisten huomiointi esimerkiksi uusilla vuokra-alueilla.

”Jos joku menettää elinkeinonsa, oli se laiton tai laillinen, siihen pitää löytyä hyvä ratkaisu. Metsäkatoon vaikuttaminen on myös sitä, että metsäyritykset ovat alueillaan merkittäviä työllistäjiä. Kun ihmisellä on työpaikka, hänen ei tarvitse raivata lisää peltoa tai laidunta.”

Mirolla oli viime vuonna yli 3 700 työntekijää. Ilkka Norjamäen mukaan yhtiön suurin opetus on ollut, että kaikki osaaminen pitää olla omissa käsissä.

”Kaikki henkilöstö ja johto pitää kouluttaa itse. Paikalliset tutkimusorganisaatiot ja muut valtion koneistot eivät ole monesti kauhean hyödyllisiä, osaamisen taso on heikko.”

Finnfund on rahoittanut Miroa vuodesta 2014. Toistaiseksi yhtiö on tappiollinen suurten investointien takia. Vanerintuotannon laajentaminen on osunut heikkoon suhdanteeseen maailmanmarkkinoilla.

”Meidän roolimme on olla mukana niin kauan kuin se on tarpeen. Muilla sektoreilla sijoitusaika on tyypillisesti enintään 5–6 vuotta, mutta metsäsektorilla ymmärrämme, että 10 vuodessa peli ei ole vielä selvä.”