”Ei ketään kiinnosta täällä taustat, että onko saamelainen vai suomalainen”, saamelainen lukiolainen Inari Jomppanen kertoo.
Se on virkistävää kuultavaa, koska mediassa usein asetellaan vastakkain alkuperäiskansaa ja valtavirtaa.
Lukiokaveri Johanna Kumpuniemi ei ole saamelainen, mutta opiskelee silti inarinsaamea. Hän suorittaa tutkintoa, jossa ylioppilas valmistuu myös käsityöammattilaiseksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta.
Kaksikko asuu Ivalon lukion asuntolassa, jossa on tilat tarvittaessa kahdeksalle oppilaalle.
”Asuntolassa oppii peruselämäntaitoja, kuten siivoamista ja ruoanlaittoa. Läksyt tosin saattavat venyä iltamyöhälle, kun tulee vietettyä aikaa kavereiden kanssa”, Kumpuniemi kuvailee.
Harrastusmahdollisuuksiakin löytyy. Hiihtää voi aina ja kansalaisopistolla on muuta tarjontaa. Kumpuniemi on harrastanut siellä posliinimaalausta pienestä pitäen.
Viikonloppuisin molemmat matkaavat kotiin, Kumpuniemi 70 kilometrin päähän ja Jomppanen runsaan 100 kilometrin päähän.
Kulkeminen on kallista ja hankalaa, sillä busseja menee harvoin. Joskus kyyti irtoaa sukulaiselta. Pian 17-vuotias Kumpuniemi saa poikkeusluvalla ajokortin.
Nuoret eivät kaipaa korkeakouluja pohjoiseen, sillä he haluavat hakeutua etelään opiskelemaan saadakseen kokemusta ison kaupungin elämänmenosta.
”Etelässä on enempi tekemistä, mutta toisaalta rahaa kuluu asumiseen helposti 500 euroa kuussa”, Kumpuniemi pohtii.
Kumpikin suunnittelee muuttavansa jossain vaiheessa takaisin pohjoiseen, jos vain sopivaa työtä löytyy.
Jomppasta pohjoiseen vetää luonto ja kalareissut isoveljen kanssa. Sisaruksia on yhteensä 8 ja kotona Sevettijärvellä asustaa lampaita, kanoja, koiria ja kissoja.
Jomppanen haluaa poliisiksi tai sotilaaksi. Armeija on mielessä molemmilla. Lähin varuskunta sijaitsee Sodankylässä.
”Sieltä tulee supersotilaita”, nuoret tietävät.
Eduskuntavaalien lähestyessä lukiolaiset ovat tehneet historiantunnilla vaalikoneita. Molemmille tuli sopivimmaksi puolueeksi vihreät.
Kumpuniemi ei ole vakuuttunut, pitäisikö äänestysikärajaa laskea 18 vuodesta.
”Tiedän joitakin 16-vuotiaita, jotka ovat todella holtittomia ja menisivät varmaan äänestämään huonoa ihmistä jonkun meemin takia.”
Ivalon lukion erityispiirre on mahdollisuus opiskella saamea. Tosin koltansaamea ei ole kukaan lukiolaisista valinnut tänä lukuvuonna.
Pihassa on moottorikelkkaparkki ja teknisissä tiloissa mahdollisuus korjata kelkkoja.
Vuosittain lukiossa opiskelee noin 80 oppilasta. Tänä keväänä abeja on 21.
Koulun rehtori Ulla Hynönen kertoo, että Ivaloon tulee silloin tällöin vaihto-oppilaita muualta Suomesta. Tunkua ei ole kuitenkaan niin paljon kuin Utsjoen lukioon. Erasmus-hankkeiden kautta oppilaita on lähtenyt ulkomaille. Viimeksi oppilasvaihtoa käytiin Kanadan kanssa.
Sveitsin Cernissä Ivalon oppilaita on käynyt jo kymmenesti.
Hynönen toivoo, että Inarin kunnassa riittää töitä, jotta oppilaat jäävät tai palaavat kotikuntaansa mahdollisten jatko-opintojensa jälkeen.
Työtä on tarjolla ainakin autojen ja renkaiden kylmätestauksessa sekä matkailussa. Osa koulun kasvateista palaa opettamaan entiseen kouluunsa.
