Akkuihin voi varata omaa aurinkosähkötuotantoa omaa käyttöä tai myyntiä varten. Kuva: Sanne Katainen
Sähköä varastoiva maatila hankkii sitä halvalla ja myy kalliilla – ”Sähkölasku on pienentynyt 30 prosenttia vuodessa”
Tekoälyohjattu akkujärjestelmä seuraa sähkömarkkinaa ja optimoi osto- ja myyntihinnan.Tilaajalle
Juho Tammi (oik.) näkee puhelimestaan menneen ja tulevan tuntikulutuksen sekä käytetyn energialähteen. Vieressä Oskari Jaakkola ja akut, takana varavoima-aggregaatti. Kuva: Sanne KatainenPörssisähkön rajut hintavaihtelut ja riski katkoista aiheuttavat harmaita hiuksia kaikille, mutta erityinen huolenaihe ne ovat eläimiä pitäville maatiloille.
Energiankulutus on varsinkin kausittain kovaa, ja virtaa tarvittaviin järjestelmiin pitäisi saada jatkuvasti. Sähkön kulutuksen optimoiminen halvoille hetkille ei ole helppoa.
Auralaisella Tammentilalla viljelijä Juho Tammi ratkaisi ongelman hankkimalla 1,5 vuotta sitten 130 kilowattitunnin järjestelmän, jonka akkuvarastolla pyöritetään kuivuria sekä eläinhallien valaistusta ja ilmanvaihtoa.
Tammentilalle järjestelmän myi Cactos, joka on näkynyt uutisissa esimerkiksi tekemällä Teslan vanhoista akuista sähkövarastoja. Ensi kuusta alkaen yrityksellä on Tammentilan kanssa myös sähkösopimus.
Cactos kertoo myyvänsä asiakkailleen Suomen halvinta sähköä. Se perustuu muita yhtiöitä matalampaan pörssisähkön marginaaliin ja nopeaan reagointiin sähkömarkkinalla.
Sähkömarkkina perustuu tasevastuuseen: sähköyhtiöiden tulee tuottaa tai ostaa ja vastaavasti myydä vartin sisällä aina sama määrä sähköä. Kantaverkkoyhtiö kantaa lopullisen vastuun sähköjärjestelmän tasapainosta ja paikkaa puutteita reservimarkkinoilla.
Hintaero voi olla vartin sisälläkin niin iso, että tasevirhe maksaa pienelle yhtiölle puolen vuoden tuoton, Cactosin perustaja ja toimitusjohtaja Oskari Jaakkola selvittää.
”Koska me tiedämme kulutuksen reaaliaikaisesti, voimme reagoida isoihinkin poikkeuksiin sähkövarastojen avulla ja myydä halvempaa sähköä kuin vaikkapa Fortum ja Oomi.”
Tammentilalla kasvatetaan luomusiemenviljaa ja broilereita. Tilalla on 10 kilowatin tuuliturbiini, 51 kilowatin edestä eli 208 kappaletta aurinkopaneeleita ja 100 ampeerin sähköliittymä. Lämmitys hoituu yhä hakkeella.
Itse akkukoneisto on tuotantotilojen yhteydessä eikä näytä kummoiselta: vierekkäin on kolme mustaa, jääkaapin kokoista kaappia, joista kahdessa on akkumoduuleja ja yhdessä invertteri, filtteri, muuntaja ja 4G-modeemi.
Tekoälyohjattu automaatti valitsee, otetaanko sähköä verkosta, ladataanko akkuihin omaa ylituotantoa vai myydäänkö sähköä reservimarkkinoille. Sähkö liikkuu siirtoyhtiö Carunan verkon kautta.
Juho Tammi uskoo, että hankinta säästää rahaa, kun verkon pörssisähköä ostetaan edullisesti, oman tuuli- ja aurinkosähkön käyttö tehostuu ja siitä saa myytäessä hyvän hinnan, kulutushuiput tasaantuvat ja siirtomaksut pienenevät.
Lisäksi sähkökatkoissa hyppy varavoimaan eli akkuihin vie sekunnin kymmenesosan, kun dieselaggregaattiin siirtyminen kestää 15 sekuntia.
”Sähkölasku on jo pienentynyt 30 prosenttia vuodessa, mutta reservimarkkinalta tulevaa tuottoa on vielä hankalaa arvioida”, Tammi kertoo.
Maatilalla energiavarasto kannattaa sijoittaa lähelle käyttöpaikkaa. Täällä varalle on jätetty myös dieselaggregaatti. Kuva: Sanne KatainenSähkösopimus alkaessa Cactosin kanssa ensi kuussa alkaa myös laajempi kaupankäynti reservimarkkinalla.
Tähän mennessä säästöä on tullut muutamia tuhansia euroja. Tilan sähkökulutus on vuodessa 120 000 kilowattituntia.
Järjestelmä maksaa tällä hetkellä 170–250 euroa kilowattitunnilta, eli 130 kWh:n systeemin hinta on noin 35 000 euroa. Se ostetaan omaksi kerralla tai erissä, mutta muutoin sopimus muistuttaa leasingia: Cactos tuo ja huoltaa laitteet sekä hoitaa valvonnan satasen kuukausihintaan.
Tammen mielestä järjestelmä sopii hyvin tiloille, joilla on suurta kulutusvaihtelua, kuten broiler- tai lihasikatuotantoon.
Laitteiston takaisinmaksuaika lyhenee, kun reservimarkkinoiltakin saa tuottoja tuhansia euroja vuodessa, Juho Tammi kertoo. Kuva: Sanne KatainenOskari Jaakkola sai yritysidean tavallaan sattumalta. Hän huomasi, että ennätyskalliin sähkön aikana asiakkaiden sähkönkäyttö väheni ennustettuakin enemmän. Hän kysyi kantaverkkoyhtiö Fingrdin kokouksessa eräältä suurelta toimijalta, olivatko he huomanneet saman.
”Hän vastasi tietävänsä sen vasta kahden päivän päästä. Ihmettelin viivettä ja oivalsin, että meidänhän kannattaa alkaa myydä sähköä.”
Niin akkuvalmistajasta tuli myös energiayhtiö.
Cactosin asiakkailla on yli 250 akkua ja 60 megawattitunnin verran. Se on viitisen prosenttia koko Suomen akkukapasiteetista.
Teoriassa Suomi voisi pyöriä yhtenä talvipäivänä vajaat 10 minuuttia pelkillä akuilla.
Jaakkola toimi aiemmin öljyalalla, mutta kiinnostui Suomeen palattuaan tuulivoimasta ja sähkömarkkinasta.
”Öljyn hinta voi vaihdella päivässä 10 prosenttia, mutta sähkön 10 000-kertaisesti, ja se on ihan normaalia.”
Siksi heiluvia hyödykkeitä, kuten sähköä ja viljaa, kannattaa varastoida.
Siihen viittaa myös kaktuksesta tuleva yrityksen nimi: kasvi säilöö vettä sateella ja käyttää sitä, kun on kuivaa.
”Jos sähköverkosta katoaa jännite, verkkokontaktori avautuu ja maatila siirtyy omaksi käyttösaarekkeekseen”, Oskari Jaakkola kertoo. Kuva: Sanne Katainen”Joka vuosi ollaan kasvettu sellaiset 300 prosenttia.”
Cactos alkoi valmistaa sähkövarastoja Muhoksella vuonna 2022, nyttemmin Kempeleessä.
Liikevaihto kasvaa harppauksin ja nelinkertaistui huhtikuussa 12,5 miljoonaan euroon edellisvuodesta.
”Joka vuosi ollaan kasvettu sellaiset 300 prosenttia.”
Yrityksestä omistavat yli 60 prosenttia perustajat Jaakkola ja Veli-Erkki Ruotsalainen, loput Superhero Capital ja Union Square Ventures. Pörssiin menoa harkitaan sopivassa aiheessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
