Broilerhallin varautumisessa käytetään automaattisesti toimivaa 250 kVA:n aggregaattia ja manuaalisesti kytkettävää 150 kVA:n aggregaattia. Kuva: Kalle Mahlamäki
On toimittava minuuteissa, jos sähkökatko sattuu helleaikaan − Mahlamäen tilalla 260 000 broilerin henki on kiinni nopeudesta
Lintujen juominen varmistetaan ruokakaapistakin löytyvällä aineella.Tilaajalle
Kalle Mahlamäki kertoo, että broilerkasvattamoissa on alipaineilmastointi. Kuvassa hänen takanaan näkyviä jättipuhaltimia käytetään pääasiassa helleaikaan. Kuva: Vilja MahlamäkiVaikka koko broilerhallin ilma vaihtuu ilmastoinnin ansioista minuuteissa, pysyttelee hallin lämpötila silti helteellä yli 30 asteessa, vaikka tavoitelämpötila olisikin 20 astetta.
”Jos ilman liike pysähtyy, esimerkiksi sähkökatkoksen vuoksi, on toimittava minuuteissa. Lämpötila nousisi muutoin äärettömän nopeasti hengenvaarallisiin lukemiin ja happi loppuisi”, toteaa Kalle Mahlamäki huittislaiselta Mahlamäen broilertilalta.
Mahlamäki on paljon vartija. Kymmenessä eri kasvatusosastossa on kaikkiaan 260 000 lintua kasvamassa.
”Meillä on oltava varavoimaa ja varavoimallekin vielä varavoimaa. Sähkökatkoksen sattuessa aggregaatti käynnistyy automaattisesti ja sen varalle on jätetty vielä manuaalisesti käynnistettävä aggregaatti. Viime kädessä voidaan aukoa nosto-ovia, jos muut konstit eivät toimi.”
”Sähkökatkoksen sattuessa aggregaatti käynnistyy automaattisesti ja sen varalle on jätetty vielä manuaalisesti käynnistettävä aggregaatti.”
Sikaloiden tapaan myös broilerhalleissa voidaan käyttää sumuttimia ilman jäädytykseen kasvatuksen loppuvaiheessa.
”Mutta niiden kanssa täytyy olla tarkkana, huomioida lintujen ikä ja muut olosuhteet. Linnut, tai niiden kuivikkeena käytettävä pehku, eivät saa kastua. Siitä tulisi toisenlaisia hyvinvointiongelmia.”
Lintujen juominen on niin tärkeää, että nesteytyksen varmistamiseksi juomaveteen lisätään suolaa.
”Suolalla tuetaan elektrolyyttitasapainoa ja ehkäistään myös lämpöstressin aiheuttamia häiriöitä. Lisäksi lintujen lämpöstressiä voidaan lievittää antamalla niille C-vitamiinia.”
Mahlamäki toteaa, että lämpötilojen noustua tänä vuonna viileän alkukesän jälkeen yhtäkkiä hellelukemiin, teurasikäiset linnut ovat olleet tiukilla.
”Nopeasti alkava hellejakso aiheuttaa suurimman lämpöstressin. Suurin vaikutus on aivan loppukasvatusvaiheessa oleville eläimille. Mutta, kun helle jatkuu, niin samalla tavalla kuin ihminen, myös broiler tottuu olosuhteisiin.”
Energiankulutus nousee broilerhallissa helteen aikana noin kaksinkertaiseksi tavanomaiseen kulutukseen nähden.
”Onneksi hellejaksot ovat olleet Suomessa yleensä lyhyitä, mutta vuosien aikana helteet eivät ole ainakaan helpottuneet. Ilmanvaihdon on toimittava täydellä teholla, vaihtoehtoja ei ole.”
Mahlamäki kiittelee broilerketjun toimivaa tiedonvaihtoa helletoimenpiteiden osalta.
”Broileryhdistyksellä on lisäksi käynnissä euroopanlaajuinen tiedonvaihtohanke, josta on tarkoitus saada lisätietoa helteillä käytettävistä toimenpiteistä. Eletäänhän näiden asioiden kanssa myös Suomea etelämmässä. Sieltä saadaan vinkkejä ja kokemuksia.”
- Osaston luetuimmat
