
Euroopan maatalousmarkkina on tällä hetkellä tilanteessa, jossa tulevia käänteitä on melkoisen vaikeaa ennakoida. Trumpin tempoilevaan tullipolitiikkaan saatiin tervetullut kolmen kuukauden aikalisä, mikä ilahdutti varmasti erityisesti siipikarjapuolella.
Eurooppa, ja erityisesti sen siipikarjatalous, on riippuvainen nimenomaan Yhdysvalloista tulevasta soijasta, sillä EU-lainsäädäntö hankaloittaa soijan tuonnin maailman metsäkatoalueilta. Eurooppa ei ole lainkaan omavarainen rehun suhteen. Soijaa käytetään hyvän aminohappokoostumuksen vuoksi pääasiallisena rehun proteiinilähteenä niin muninta- kuin broilerpuolellakin.
Trumpin asetettua ensimmäisiä tullejaan lähtivät soijan futuurihinnat Chicagon pörssissä roimaan laskuun. Se, mihin soijan hinnat tulevat jatkossa asettautumaan tulee olemaan siipikarjasektorin lisäksi myös Euroopan sianlihantuotannon kannalta merkitsevää. Suomessakin käytetään sikojen ruokintaan jonkin verran soijaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin muualla Euroopassa.
Merkitseväksi tulee myös se, millainen uusi soijasato Amerikkaan muodostuu. Euroopassa kylvöt ovat vasta alkamassa. Sianrehuksi kylvetään yleisesti ohraa, hernettä ja härkäpapua.
”Vaikka rehun hinta pysyisikin tuottajalle edullisempana kuin aiemmin, eivät esimerkiksi energian tai rakentamisen hinta ole laskeneet tai rahoitus muuttunut edullisemmaksi”, muistuttaa lihapuolen asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:sta.
Euroopassa on edelleen niukkuutta naudanlihasta, mikä kasvattaa muiden lihalajien, erityisesti siipikarjan kysyntää. Näin on myös Suomessa.
”On luultavaa, että sen ristivaikutuksesta siipikarjan ja sianlihan kysyntä ja menekki on kasvanut. Ehkä he, jotka olisivat ostaneet naudanjauhelihaa, ovatkin ostaneet sen sijasta sian tai siipikarjan jauhelihaa. Tilastoja emme tosin tästä vielä voi tarkastella” , toteaa Lukkariniemi.
Ristivaikutus tuntunee muita sektoreita enemmän siipikarjapuolella, sillä Euroopassa on merkittävän kokoinen muslimiväestö, joka ei käytä sianlihaa.
”Siipikarjan kysynnän kasvaessa yhä tuotanto tulee kasvamaan edelleen tänä vuonna Euroopassa, mikäli eläintaudit eivät muuta tilannetta. Ne voivat eskaloituessaan muuttaa tilanteen kokonaan.”
Tällä hetkellä Puolan siipikarjoissa leviää Newcastlen tauti. Lintuinfluenssan suhteen eletään ratkaisevia aikoja kevätmuuton käynnistyttyä. Muihinkin eläimiin kohdistuvia tauteja on Euroopassa liikkeellä; suu- ja sorkkatautia Unkarissa ja Slovakiassa sekä afrikkalaista sikaruttoa muun muassa Virossa.
Viime viikkoisella kolmen päivän lakolla on suuri vaikutus erityisesti Suomen sikasektoriin. Vaikka lakko loppui torstaina, aiheutti se koko lihaketjuun lähes 18 000 sian ruuhkan. Tilanteen purkamisessa menee useampi kuukausi, mikäli sitä ei ratkaista teollisuudessa ylitöillä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on asettanut ylityökiellon 1. kesäkuuta asti, joten ruuhkien purkaminen on hankalaa.
Elävien eläinten vienti ei tule kysymykseen ruuhkan purkamiseksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi, vaikka ulkomailla kysyntää lihalle olisikin.
Lakon vaikutukset näkyvät eläinten hyvinvoinnissa tilan ahtautena, mikä aiheuttanee sioilla muun muassa häntien purentaa. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, joissa sikojen häntiä ei katkaista, vaan normaalioloissa eläimiltä pyritään poistamaan stressi purentaoireen sijaan muuan muassa väljemmillä tiloilla.
Työtaistelun seuraukset näkyvät myös kauppojen hyllyillä pitkään, useita kuukausia. Niukkuutta tulee olemaan sianlihan lisäksi aiempaa enemmän myös naudasta sen jatkojalostuksen pysähdyttyä.
”Lihataloissa joudutaan nyt pohtimaan, minkä tuotteiden osalta niukkuutta voidaan sietää enemmän, eli mihin kapasiteettia suunnataan.”
Lukkariniemi toteaa, että suomalaiselle sianlihan tuotannolle on merkittävää myös se, kuinka joulukuussa julkaistut uudet ravitsemussuositukset ovat vaikuttaneet kysyntään viime kuukausina.
”Sian osalta vaikutukset näkynevät erityisesti kinkkuleikkeleissä, makkarassa, jauhelihassa ja lihapullissa. Vielä emme tiedä vastausta, tilastoja ei ole vielä saatavilla.”
Sianlihan hinta näyttää olevan stabiloitumassa Euroopassa pysyvästi alaspäin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman nousun jälkeen. Vuoden takaiseen nähden hinnat ovat noin 13 prosenttia alemmat.
”Positiivista on, että marginaalit ovat Euroopassa hyvällä tasolla. Kauppasodan uhka on kuitenkin edelleen vahva”, Lukkariniemi toteaa.