Korkomarkkinoiden pohja lähestyy, kesäkuussa alle 2,0 prosenttia

”Katse on jo vuoden neljänteen kvartaaliin. Moni asia puhuu suhdanteiden paranevan.”

Arvio on Ålandsbankenin osake- ja korkostrategi Jyri Suonpään. Euroalueen korkomarkkinoilla hän ei näe suurempia epävarmuuksia. Enemmän volatiliteettia, heiluntaa, voidaan nähdä osakemarkkinoilla.

USA:n keskuspankin Federal Reserven seuraava korkokokous on 10. joulukuuta. Keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa neljännesprosenttiyksikön kerrallaan, ja joulukuussa odotukset jakautuvat joulukuun osalta. Jatkuvatko koronlaskut?

Fedin New Yorkin alueen keskuspankin pääjohtaja John C. Williams piti viime viikon perjantaina haastattelussa toivottavana neljännesprosenttiyksikön pudotusta 3,75 prosenttiin. Myös Suonpää odottaa korkoporrasta alaspäin.

Inflaatio-odotukset ovat hieman nousussa Atlantin molemmin puolin. Alkuvuodesta esiintyi epäilyjä dollarin kestävyydestä reservivaluuttana. Markkinakeskustelua seurannut Suonpää on vakuuttunut, ”ettei dollarin asemaa reservivaluuttana uhkaa mikään”.

Yhdysvaltain dollari on heikentynyt 10 prosenttia vuoden alusta euroon nähden. Dollarin heikkous on myös merkittävä syy sille, miksi osakkeet ja yhtiöt USA:ssa ovat pärjänneet. Isot teknologiayhtiöt veivät osakerallia myös kolmannella vuosineljänneksellä.

Euroopan keskuspankki EKP laski ohjauskorkoaan viimeksi 5. kesäkuuta nykyiselle 2,00 prosentin tasolle.

Korkofutuurien perusteella markkinat odottavat euroalueen markkinakorkojen saavuttavan pohjan (1,97%, 3 kk euribor, futuurit) ensi kesäkuussa ja kipuavan siitä hyvin loivasti jälleen yli kahden prosentin vuoden loppua kohti.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on arvioinut, että pelot suhdanteen heikentymisestä ovat vähentyneet, kun pelot kauppasodan ja tullien vaikutuksista ovat ainakin selkiytyneet.

Maailman suurin varainhoitaja Black Rock arvioi katsauksessaan, että koronlasku alkuvuonna 2026 on kuin heittäisi kolikkoa. EU:n talous kasvaa, vaikkakin hitaasti.

”Kynnys uusille korkoleikkauksille on kuitenkin korkealla. Keskuspankin on vaikea perustella korkojen laskemista nykyisessä taloustilanteessa”, kirjoittaa lokakuun lopun markkina-arviossaan Black Rock Investment Instituten Hollannin ja Pohjoismaiden sijoitusten päästrategi Roelof Salomons.

Laskevan korkokehityksen pitäisi tukea osakemarkkinoita. Helsingin Nasdaq-pörssi on tänä vuonna noussut Euroopan eniten nousseiden pörssien sarjaan. Espanjan ja Kreikan pörssit ovat nousseet Helsinkiäkin ripeämmin.

Myös pohjoismaiset yrityslainat ovat tuoneet vahvaa tuottoa vuoden aikana. Riskimarginaalit ovat olleet alhaiset. Luottoriskimarginaalit ovat yhä kaventuneet syksyn aikana.

Kysymys kuuluu, kauanko nykyinen korkoympäristö vielä tukee yrityslainoja — kaikki epävarmuustekijät eivät ole ratkenneet.