
Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta. Kuluvalle vuodelle Kaupan liitto ennustaa prosentin myynnin määrän kasvua. Kuluttajien epävarmuus tulevasta painaa vielä alkuvuonnakin, ja luisu jatkuu.
Ennakkotietojen mukaan koko vähittäiskaupan eromääräinen liikevaihto supistui viime vuonna puoli prosenttia. Hintavaihtelusta puhdistettu liikevaihto laski prosentin.
Kaupan liitto ennustaa koko vähittäiskaupan kasvavan 1–1,5 prosenttia ensi vuonna.
Kasvuprosentit ovat kuin etananvauhtia verrattuna finanssikriisiä edeltävään aikaan. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja muistutti, että vielä ennen finanssikriisiä vähittäiskaupan vuosikasvu oli noin 5 prosenttia ja tukkukaupan noin neljä prosenttia vuodessa.
”Finanssikriisiä edeltäviä kasvuprosentteja ei ole näköpiirissä.”
”Finanssikriisiä edeltäviä kasvuprosentteja ei ole näköpiirissä”, pääekonomisti Kurjenoja arvioi.
Niin sanottu halpakauppa on kasvanut koko vähittäiskauppaa nopeammin. Kiinalaisesta Temusta ja muusta ulkomaisen verkkokaupan kasvusta ja vaikutuksista Kaupan liitto julkistaa oman tutkimuksen maaliskuun puolessa välissä.
Vähittäiskauppaa ja varsinkin erikoiskauppaa nakertavat kuluttajien epävarmuus ja huonot työllisyysuutiset. Teknistä tukkukauppaa kurittavat vähäinen asuinrakentaminen ja teollisuuden heikko tilauskanta.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä noin 275 000 henkilöllä. Kaupan liitto arvioi, että vähittäiskaupan työllisyyden laskevan viime vuoteen verrattuna noin 4 000 työllisellä.
Kuluttajien kokemus omasta työttömyysuhasta vähentää kulutushaluja, vaikka ostovoima parantui viime vuoden aikana alhaisen inflaation, palkankorotusten ja markkinakorkojen laskun ansiosta.
Erikoistavarakaupan arvonlisäveroprosenttia korotettiin syyskuun alusta 24:stä 25,5 prosenttiin. Kokonaisuudessaan erikoiskauppa supistui -2,4 prosentilla edellisvuodesta.
Heikko rakentamisen suhdanne söi rautakaupan liikevaihdosta -10,3 prosenttia. Kodintekniikka, sisustus- ja urheilukauppa kutistuivat, kultasepänliikkeet ja esimerkiksi optikkoala kasvattivat myyntiään.
Alv-korotuksen vaikutusta verokertymään ei vielä tiedetä.
Kaupan liitto vetoaa veropoliittisissa tavoitteissaan maan hallitukseen keventämään työn verotusta tasaisesti prosentilla kaikilla tulotasoilla vuosina 2026–2027.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto perustelee verotuksen leikkaamista ostovoiman parantamisella sekä Suomessa työllistävien ja Suomeen investoivien palvelualojen kasvun tukemisella. ”Työnteon kannustavuus kasvaisi kaikilla tulotasoilla.”
Lisäksi Kaupan liitto esittää puoliväliriiheen valmistautuvalle hallitukselle, että se alentaisi yhteisöverotusta 20 prosentista 15 prosenttiin.
Kustannus työn verotuksen alentamisesta olisi kaupan liiton laskelman mukaan noin miljardi euroa valtion verotuloissa. Yhteisöverotuksen alennuksen liitto rahoittaisi valtion omaisuuden myynnillä sekä yritystukia leikkaamalla.