Kansalaisaloite korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta etenee eduskuntaan

Korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamista vaativa kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite pantiin vireille syyskuun alussa, ja se sai tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta kokoon perjantaina.

Maaliskuun 1. päivään asti käynnissä oleva keräys otti viime päivinä loppukirin, sillä viime viikon alussa nimiä oli saatu kasaan vasta alle 18 000.

Aloitteessa esitetään, että korjauspalveluiden arvonlisäveroa alennettaisiin nykyisestä 25,5 prosentista alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan.

Esitetty muutos koskisi laajasti erilaisia korjauspalveluita, kuten jalkineiden, vaatteiden, huonekalujen, kodinkoneiden, elektroniikan ja polkupyörien korjausta.

Aloitteen perusteluissa kerrotaan, että korjauspalveluiden arvonlisäverokannan alentamisella tavoitellaan yhteiskunnallisesti merkittäviä hyötyjä, jotka ovat linjassa kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Aloitetekstin mukaan muutos muun muassa vähentäisi jätteen määrää, pienentäisi hiilijalanjälkeä, edistäisi kestävämpiä kulutustottumuksia. Lisäksi sillä katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen sekä sosiaalisia hyötyjä esimerkiksi sen kautta, että korjauspalveluista tulisi saavutettavampia kaikille tuloluokille.

Kansalaisaloitteen takana on joukko alan yrittäjiä.

Aiemmin tänä vuonna muun muassa seksuaalirikostuomioiden koventamista sekä yrittäjien eläkemaksuihin muutosta ajavat kansalaisaloitteet ovat saaneet tarvittavan määrän kannatusilmoituksia.

YEL-maksuihin muutoksia vaativan aloitteen kannatusilmoitusten keräys alkoi vasta viime viikolla, ja se sai tarvittavat 50 000 nimeä kasaan tämän viikon alussa.

Aloitteessa esitetään eläkelain muuttamista siten, että yrittäjän eläkemaksut perustuisivat tosiasiallisesti saatuun yrittäjätuloon. Aloitetekstin mukaan yrittäjiltä peritään nykytilanteessa kohtuuttomia maksuja myös kuvitteellisista tuloista ja työpanoksista.

Seksuaalirikoksista kovempia tuomioita ajava kansalaisaloite alkoi kerätä nimiä tammikuun lopulla, ja tarvittava määrä allekirjoituksia tuli vastaan alle kymmenessä päivässä vielä tammikuun puolella.

Aloitteen tavoitteeksi kerrotaan muun muassa seksuaalirikosten rangaistusasteikkojen korottaminen sekä vakavimmille seksuaalirikoksille sitovien vähimmäisrangaistusten säätäminen. Aloitetekstin mukaan nykyiset tuomioiden muoto ja pituus eivät vastaa tekojen vakavuutta tai estä rikosten toistumista.

Alkuvuodesta myös ultraprosessoimatonta kouluruokaa sekä päihdehoidon uudistamista ajavat kansalaisaloitteet saivat kerättyä vaadittavan määrän kannatusilmoituksia.