
Euroopan EU-vastaisten rintama Unkarista, Ranskan ja Saksan kautta aina Slovakiaan ja myös Italiaan odotti Puolan vaalitulokselta paljon, mutta joutui pettymään.
Jaroslaw Kaczyńskin johtaman Laki ja oikeus -puolueen (PiS) kahdeksan vuotta kestänyt valtakausi Puolassa on ollut toisille varoittava esimerkki ja toisille esikuva. PiS-hallitukset ovat demonstroineet näyttävästi, mitä se tarkoittaa, kun EU-vastaiset, kansallismieliset ja äärikonservatiiviset oikeistopopulistit pääsevät jotakuin esteettömästi toteuttamaan omia visioitaan.
Nyt puolalaisten enemmistö on mitä ilmeisimmin noussut esteeksi: alustavat tiedot sunnuntain vaalituloksesta viittaavat siihen, ettei Puola ole jatkossa enää samanlainen varoittava esimerkki eikä esikuva. Ei ainakaan yhtä väkevästi kuin tähän asti.
Vaalien ratkaisijoiksi nousivat kaupunkien liberaalit äänestäjät.
Ovensuukyselyjen tulokset povaavat Puolan maltilliselle ja EU-myönteiselle oppositiolle vaalivoittoa. Sen turvin entinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk päässee muodostamaan hallitusta, mutta vasta viikkojen, ehkä jopa kuukausien päästä.
Brysselin lainsäädäntökoneistolle ankarasti kampoihin pannut PiS säilyttää asemansa Puolan parlamentin suurimpana ryhmänä, mutta ei liittolaisinen saa hallituksen muodostamiseen tarvittavaa enemmistöä.
Vaalien ratkaisijoiksi nousivat kaupunkien liberaalit äänestäjät. Hallituspuole PiS yritti varmistaa voittoaan nostamalla puolalaisten viljelijöiden edut Venäjää vastaan taistelevan Ukrainan etujen edelle Brysselin vastalauseista huolimatta.
Veto näyttää pikemminkin aiheuttaneen voimakkaan vastareaktion. Siitä kertoo myös ennätyksellisen korkea äänestysprosentti.
Puolassa on tapahtumassa EU:n kannalta ratkaiseva poliittinen käänne. Sen toteuttaminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa.
PiS on sementoinut kahden vaalikauden aikana valtaansa nostamalla omiaan ratkaiseviin asemiin oikeuslaitoksessa, poliisissa, vationyhtiöissä, virkakoneistossa ja aluehallinnossa. Tämän muurin murtaminen on uudelle hallitukselle kova savotta.
Donald Tuskia EU:n, Saksan ja Venäjän kätyriksi syyttäneen Kaczyńskin lausunto sunnuntai-iltana, kun vaalitulos alkoi selviä, oli paljon puhuva.
”Olemme sitten vallassa tai oppositiossa, jatkamme projektiamme emmekä anna kenenkään pettää Puolaa”, hän totesi PiS:n vaalivalvojaisissa.
Tukevasta enemmistöstä huolimatta jo pelkkä uuden hallituksen muodostaminen voi mennä katkeraksi taisteluksi. Siitä pitävät huolen muiden muassa oikeuslaitoksen PiS-tuomarit, joiden käsissä on vaalituloksen hyväksyminen.
Donald Tuskia EU:n, Saksan ja Venäjän kätyriksi syyttäneen Kaczyńskin lausunto sunnuntai-iltana, kun vaalitulos alkoi selviä, oli paljon puhuva.
Istuva presidentti presidentti Andrzej Duda, jonka Kaczynski nosti valtakunnan ykköseksi, heittää taatusti Tuskin rattaisiin kaikki mahdolliset kapulat, kun hän lopulta pääsee kasaamaan hallitusta. Ensimmäisen yrityksen tekee joka tapauksessa parlamentin suurin ryhmä eli PiS.
Oleellisinta on kuitenkin se, että Duda pystyy veto-oikeudellaan jarruttamaan uuden hallituksen tulevaa politiikkaa.
Presidentin ja tulevan pääministerin eli Dudan ja Tuskin riita kulminoituu viimeistään silloin, kun EU:ssä käynnistyy keskustelu laajentumisesta ja Ukrainan jäsenyydestä. Todennäköisesti Duda jatkaa Kaczyńskin mainitsemaa ”projektia” ja pyrkii torjumaan kaiken, mikä rokottaa Puolan maataloustuottajien etuja.
Kaikesta tästä huolimatta Brysselissä kuitenkin on jo varovasti huokaistu helpotuksesta. Puolan kaikkein pahin änkyröinti on jäämässä taakse, vaikka yhteistyö ei jatkossakaan välttämättä muistuta sitä kuuluisaa kesäistä valssia.
Yhdessä asiassa Brysselin lainsäädäntökoneisto ja merkittävä osa muista jäsenmaista on kuitenkin napit vastakkain Varsovan hallituksen kanssa vallanvaihdosta huolimatta.
Puola ei muutu kuin taikaiskusta EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkakompromissin kannattajaksi. Itä-Euroopan mahtimaa vastustaa myös Tuskin johdolla jääräpäisesti pakolaiskiintiöitä ja tuskin suostuu olemaan solidaarinen, jos kriisi kärjistyy samalla tavalla kuin vuosina 2015 ja 2016.